Eilen mut yllätti kovat kivut, jonka seurauksena jouduttiinkin sairaalaan. Kaikki on kuitenkin
ihan hyvin nyt!
Mies meni kaupungille kirjoittamaan uutta työsopimustaan ja mä aattelin lähtee mukaan hoitamaan viimeset työkkäri asiat ja käydä vähän kurkkimassa mistä löytyisi kiva pieni toppapuku sitten ensivuodeksi. Reissu ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan sillä melkein heti kävi jotenki oudosti jomottamaan oikealla puolelle selkään. Kipu voimistui kävellessä ja loppujenlopyks koko oikean puolen maha/selkä/kylki alue oli ihan turta ja alkoi puutumaan alaselkä ja jalat. Olin ihan paniikissa, että mikä mulle tuli, kun ennen ei ole mitään vastaavaa sattunut. Ja tiesin ettei ne supistuksiakaan voineet olla, sillä maha ei kovettunut eikä mitään sellaista. Kipu oli kuitenkin tosi ikävää ja tihrustin itkuakin jo siinä, liekkö enemmän siitä huolesta mitä tapahtuu vai kivusta vai molemmista. Mies oli sitä mieltä että nyt lähdetään sairaalaan, mutta mä itsepintasena sairaalakammosena pakotin miehen käymään sielä työpaikallaan ja jäin itse odottelemaan. Kipu onneks helpotti vähän kun pääsin istumaan ja huilimaan. Otin neuvolaan yhteyttä ja selitin mikä on. Sieltäkin tuli ohjeistusta, että lepoa aluksi ja jos jatkuu illasta niin sitten sairaalaan. Kotona ollessa kipu jatkui taas kasvamistaan, välillä sumeni silmissä ja oli oikein etova olo sen takia, kokeilin kuumaasuihkua, lepoa makuullaan/istuillaan. Vasemmalla kyljellä makaaminen oli ainut siedettävä asento. Kipu aaltoili koko illan, välillä erittäin kovana, välillä melkein kokonaan poissa. Seittämän aikaan sitten päätin soittaa äippäpolille, että tarkistellaanko asiaa, en ois kuitenkaan saanut nukuttua yön aikana kun huolissani mietin onko vauva sitten kunnossa, sieltäkin sanottiin, että heti vaan tarkastukseen. Meiltä otettiin sydän käyrää, monta putkea verta, sisä ja ulko tutkimuksia, röntgeniä nupulle ja mulle. Vauva voi onneksi hyvin ja muutakaan poikkeavaa ei löytynyt.. Sain kyllä onneksi kipulääkettä ja ooteltiin ja tarkkailtiin. Yöllä ONNEKSI mut laskettiin kotiin nukkumaan kun mieskin lupasi tarkkailla. Eli jos kivut jatkuu tai voimistuu niin eikun takaisin sitten sinne.
Tänään on ollut ihan hyvä vointi jo :) Saan ainankin luvan kanssa makoilla viltin alla tänään koko päivän!
Tää oli nyt vähän ikäväsävyinen postaus, mutta eiköhän tästä piristytä!
Pusut sinne.
Ps. Nuppu oli kasvanu kolmessa viikossa 250 grammaa, eli neiti onkin kiriny aika hyvin käyrille <3
Sivut
10. lokakuuta 2013
Sairaalareissu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
voiettä :/ Inhottavaa tuommonen. Onneksi sulla on ihana rakastava mies tukena :) Ja onneksi nyt kaikki on hyvin ja pienelläkin kaikki on hyvin. <3
VastaaPoistaNo onhan se :s pääasia tosiaan että mitään vakavaa ei ollut, selvittiin säikähdyksellä :) ja onneks on ollu nyt parempi olo!
VastaaPoista