Sivut

29. marraskuuta 2013

Taikataikina askartelua

Mulle tuli tänä aamuna ihan älytön pakko päästä askartelemaan jotain ihanaa kivaa! Ehkä jouluistakin?
Meillä ei tosiaan mitään jouluista ole vielä esillä ja tänä vuonna on meidän lahja budjettikin aika pieni, koska vauva hankintoja on vielä suuresti edessä. Joten ajattelin samalla vähän testailla, että josko keksisin jotain itse tehtyä kivaa lahjaa vanhemmilleni !

Isänpäivän aikaan monessa blogissa oli taikataikinasta(suolataikinasta) moni askarellut kivoja lahjoja isille ja papalle ja vaarille ja monessa ihanassa blogissa on myös nyt joulunaikaan tehty ihania joulukoristeita sunmuita mukavia juttuja!
Päätin siis, että nyt mäkin haluan askarella jotain kivaa siitä taikataikinasta, viimekerrasta nimittäin varmaan on jo yli kymmenen vuotta!! huhhei
Tuttu tekniikka, mutta ei vain ole tullut tehtyä mitään tästä.
Väsäsin siis taikinan ja aloin askartelemaan.

Taikataikina
2 dl vettä
2dl suolaa
4dl jauhoja

125 astetta
n. 1h

Kaivoin kaapista piparkakku muotteja. Tein tähtiä, sydämiä..



Muista! Jos haluat tähtiin, sydämiin (mitä ikinä keksitkään tehdä) reiät mm. ripustamista varten, tee ne ENNEN uuniin laittoa esimerkiksi sukkapuikolla! Laita uuniin 125 asteeseen ja anna kovettua rauhassa ainankin tunti. Riippuen paljon tekemäsi taikinan paksuudesta.



 Uunista tulleet kovettuneet palaset jäähtymässä.. hmm. mitähän näistä keksisinkään!
Näitähän voi siis maalata, koristella aivan vapaasti mielikuvituksen mukaan. Ihanaa ihanaa!
ps. Tässä vaiheessa tajusin, että taikinaa on ihan miljoonasti jäljellä ja ajattelin tehdä pienen talon, vähän niinkuin piparkakku talon, mutta taikataikinasta! Muotit leikkasin itse paperista.


 Maalasin tähtiä ja sydämmiä valkoisella ja mustalla spray maalilla. Maalin ollessa märkää ripottelin pinnalle kimaletta!

No, minulla on sydämmiä ja tähtiä.. Tähtiä oli erikoikoisia, joten ajattelin että jos teen niistä jonkinlaisen ketjun, jonka laitan sitten roikkumaan johonkin! joo!
Käytin rautalankaa ja valkoisia sekä mustia helmiä koristamaan muuten hieman tylsää rautalankaa. Näitä on siis kolme tälläistä ketjua.
Kuvaan ne teille uudestaan kun keksin kivan paikan mihin laittaa ne roikkumaan.  
Onko teillä ideoita minne?

 

 No entäs nuo sydämmet? Hmm. ehkä tässä olisi jotain joululahjaidean poikasta!
Mulla oli kaapissa isokasa pilttipurkkeja, askartelua varten. Jotain tuikkukuppi juttuja olin niistä kehitellyt päässäni, mikään vaan ei tosin vielä ollut toiminut.
No hei! Käytänpä samaa rautalankaa helmiä ja sitten sydämmiä tässä ideana. Pohjalle vähän valkoista koriste hiekkaa ja kynttilä! Isoon pilttipurkkiin voi pistää koristeeksi kaksi sydäntä, mutta pieneen ehkä vain yhden, joo..
Mitä ootte mieltä, oisko näissä jotain joululahja ideaa?



No sitten viimeisenä mun pään vaivana oli se talo! ehheh, voin kertoa.. PALJON vaikeampi koota kuin joku piparkakku talo, saati sitten koristella.. 
Taidan tyytyä tästä eteenpäin ihan tavalliseen piparkakku taloon, joo...
No tälläinen tästä talosta nyt kuitenkin tuli (ja juu seinän ja katon välistä vähän vetää, ehehe :D)
Yritys oli ainankim hyvä!


Korvan takana on vielä pari ideaa jotka odottais toteutusta, katsotaan teenkö viikonlopun aikana, mutta tulen ne sitten teillekkin esittelemään!

 Mitä ootte mieltä perjantai askartelusta?
Ootteko itse askarrellut joula varten jotain kivaa? :)

 

22. marraskuuta 2013

POKS! 30+0!

Tänään taas poksutellaan tasalukuja 30+0!
Elikkä raskausviikko 31 käynnistyy nyyt. Synnytys lähestyy. 10 viikkoa laskettuun aikaan.

Keräänpä teille vähän faktatietoa raskausviikosta 31+. TÄÄLTÄ voi lukea kokonaisuudessaan viikon 31 tapahtumat. Tai halutessaan valita ihan minkä viikon vain ja lukea vauvan kehityksestä ja äidissä tapahtuvista muutoksista.

Vauva

Sikiön paino: 1600g
Pituus CRL: 26,5 cm
Koko pituus: 36 cm
Vihiä antavat vauvan mitat tällä viikolla! Nuo ovat sitä kuuluisaa keskikäyrää, eli jokainen voi olla huoletta +/- molemmin puolin mittoja.

Sikiön aivot kontrolloivat hänen hengitystään, eli tällä viikolla vauva alkaa hengittelemään tasaisemmin.
Vauva säätelee itse lämpötilaansa, Vau!
Vauvalle on kasvanut kunnon hiukset, voi että! Millaisethan hiukset meidän nupulla on?
Untuvakarvoitus alkaa häviämään, eli ihosta alkaa tulla ihon tuntuinen.
Vauva liikkuu niin paljon kuin mahdollista pienessä tilassa, Juu! sen on tää äippä huomannut kyllä!

Nainen

Enää 10 viikkoa jäljellä! No jep niimpä! alkaa jännittää..
Hermosi voivat olla kireällä ja et jaksa aina olla kärsivällinen, no ei onneksi niin kireällä kuin alussa. Mutta joo, on taas välillä vähän ärtyisä olo.. jännittää..
Täytyykö yhtä äkkiä alkaa siivoamaan laatikoita, kaappeja, kellaria? Muista että on se päivä vielä huomennakin. Oi kyllä!! Saan kummallisia inspiraatioita ja ne täytyy toteuttaa h e t i. Kovin alas laskenut hempparini vain vähän verottaa jaksamista.
Suonikohjuja, Ei saa seisoa pitkään, makaa jalat kohti kattoa, joo näitä ihanuuksia taas..

Loppuun vielä muutama ei niin perus mahakuva.












Kirje joulupukille !

On taas se aika vuodesta, että saadaan kynät sauhuen aloittaa kirjoittamaan rakkaalle joulupukille lahjalistaa!

Pienenä tätä odotettiin niiiiin kauan. Odotus huipentui aina siihen kun megasuperpaksu lelulehti tuli postista, selailtiin se läpi ja kirjotettiin kirjeeseen lähes kaikki lelut koko kuvastosta :D Toivelista vietiin aina ulko oveen illalla ja tontut sen kuulema kävi yön aikana hakemassa joulupukille.

Arvatkaa kuinka monena jouluna pukki toteutti pienen tytön kaikki toiveet?
Aivan, ei yhtenäkään! Onneksi yleensä siinä aaton jännityksessä pienipää ei edes enää muistanut mitä oli pukilta toivonut, ja kaikki lahjat oli aina hyvin positiivisiä yllätyksiä.
Joulupukille ei kirjoitettu vaan sen takia, että haluttiin kaikki tavarat maailmasta, vaan siksi, että se oli meille perinne. Kirjeeseen myös yleensä kirjoitin terveiset ja kysyin myös tonttujen ja muorin kuulumisia, se oli melkein tärkeämpää kuin itse ne lahjalistat, muistaa kaikkia korvatunturin asukkaita.

Tänäkin vuonna tehdään lahjalistat tänne blogin puolelle. Jos vaikka joku internet tonttu kävisi ne katsomassa ja veisi pukille terkut perille ;)
Hihhii!
Ja sitten, en todellakaan odota näitä kaikkia lahjaksi, nämä ovat enemmän inspiraatio kollaaseja ja Haaveita! ;)

Haluaisin kovasti ompelukoneen. Tykkään ommella ja korjailen paljon omia vaatteita. En ole siinä hyvä, mutta tahdon silti oman ompelukoneen !
Leikkimatto! Mieluiten tuollainen ihana Hello Kitty, oiih.
Uudet talvitöppöset! Huomasin eilisellä iltakävelylläni, että rakkaat vanhat inkkaro töppöset päästää kantapäästä ikävästi lunta sisään. yyh. Tarvitsen uudet!
Ja tuollainen pieni kätevä rikkaimuri, jolla voisi nopsaa ja äkkiä imaista pieniä muruja lattialta, kissan kuljettamaa kissan hiekkaa matolta ja tulevaisuudessa nuppusen murustamia muruja!


 Lahjakortti! Rakastan lahjakortteja, miksi kukaan ei enää niitä nykyisin anna? Lahjakortti mihin vain, vaatekauppaan tai sisustuskauppaan tai vaikka ruokakauppaan! Lahjakortit on kivoja.
Färk&form pilvi reunapehmuste! tahtoooo. ja mieluiten tuo vaalenpunainen tai sitten neutraali harmaa.
Hopeinen rannekello. Guess merkki plussaa, hahhaa! Tarvitsisin tosiaan siron pienen mieluiten hopeisen rannekellon. Jos joskus osaisi olla ajoissa jossain..
Valkoinen päiväpeitto! päiväpeitto valkoinen! tahtoooo.

Michael Korssin laukku namnamnam! Okei kunhan joku kiva keskikoinen laukku edes. Mutta MK <3
Muumimukeja paljon muumimukeja! Näitä kelpuutan aina.
Sauvasekoitin, tämä meiltä puuttuu ja tämän minä tahdon!
Uusi rahapussi, entisestä ei kestä vetoketju kiinni ja kolikot on millon laukunpohjalla ja millon kaupan lattialla.

Mitä te muut ootte toivoneet Joulupukilta ?


21. marraskuuta 2013

Hiukset näyttää erilaiselta

Ei mulla muuta! Mun hiukset on vaan vaalentunu mustasta, ihanaa!

18. marraskuuta 2013

Onko sinut rokotettu ?

Neuvolasta mulle kerrottiin, että nyt kannattaisi rokottaa itsensä.
Jokainen raskaana oleva nainen kuulu riskiryhmään, jonka seurauksena saa ilmaisen rokotteen.
Nyt rokotetaan kausi-influenssaa vastaan.
Terkkari sanoi, että rokote EI ole samanlainen kuin esimerkiksi sikainfluenssa rokotteet, mutta rokote on kuitenkin samantyylinen.

Olen aina kieltäytynyt kaikista vapaaehtoisista nuha rokotteista, niistä kun aina loppujen lopuksi on tuntunut olevan enemmän harmia kuin hyötyä..
Suhtautumiseni tähänkin rokotteeseen oli siis aika negatiivinen.
Terkkari kertoi rokotteen toki olevan vapaaehtoinen, mutta hän suosittelisi sitä kuitenkin lämpimästi otettavaksi.

JOTEN
Onko teille tarjottu kyseistä kausi-influenssa rokotetta?
Oletteko ottaneet?

Olenkohan ihan tyhmä ja ajattelematon jos jätän ottamatta tämän? En ehkä haluaisi ottaa.

Kertokaahan mielipiteitä!

15. marraskuuta 2013

Mitä tekee mieli? mitä ei?

Mitä oon himoinnu kun hullu, ja mikä saa mut kiertämään jonkin kaukaa.
Puheenaiheena siis raskausajan mielitekoja ja kuvotuksia. Mulla ei ole kovinkaan montaa koko raskaudenajan samana pysynyttä must have herkkua ja hyi yäk tuotetta.
Oon huomannu et himot vaihtuu ihan yhtä usein kuin mielialatkin. Toisaalta se on ihan kamalan vaikeeta näin, et voi varautua mihinkään pitämällä sitä kaapissa, yh. Ja jos ostat tän viikon herkkua kaappeihin se saattaakin olla ensiviikon kuvotus.. Ei ei tosiaan oo yhtään helppoo olla raskaanaoleva nainen!!

Alussa mun pahimpia himoja olivat:
Jääkylmä maito, kaurapuuro, herneet, pähkinät.. oi nam namamma!
Tuntui että suolainen maistui hyvältä, pähkinät, sipsit.. kaurapuuroonkin lisäsin vain suolaa !



Ja mun ehdottomia inhokkeja oli:
Subwayn patongit ja salaatit ja kaikki se haju ja ulkönäkö yääk!! (ja on vieläkin..) Sekä hesburgerin ateriat..... yyyh!
Sinä päivänä kun sain tietää olevani raskaana, käytiin hesburgerista ruokaa kotiin, mulla oli paha olo jo ennen syöntiä ja arvaa vaan parantuiko se tuolla. loppuillan tuli se ällö hampurilainen mun suuhun. Subway tökkäs jo ennenkuin tiesin olevani raskaana, olin selvinpäin baarissa ja käytiin subissa kotiin tulo matkalla syömässä, meinas lentää subit takasi aika vauhilla..



Jonkin aikaa mentiin näillä kun alko taas tulla vaihtelua mun mieliteoille.
Uudet pakko saada himot olivat:
Maito edelleen, valkosuklaa ja näkkileipä!!
Maito on ehdoton kestosuosikki ja varsinkin sen kanssa mutusteltu näkkileipä, nam! maitoa meni 1,5 litraa päivässä ja näkkileipä pakettikaan ei kestäny kun paripäivää. Uus ensimmäinen makean himo oli valkosuklaa.



Ja mun yökkötyksiin meni sitte:
Se kaurapuuro, se tökkäs vaan yks aamu niin pahasti hyihyihyi! Kahvi(yhyy valitettavasti joo...) sekä kana!
Yks aamu se kaurapuuro vaan maistu jo kerran syödyltä ja sainkin yökkiä sitä.. hyi.. Kahvi kahvi siitä luopuminen oli niiiiiin vaikeeta.. Ja kana, mä oon aina rakastanu kanaa, pelkkää kanaa oi nam! ja nyt, se koostumuskin suussa.. huhhui



Nämäkin meni ajallaan ohitse uusia himoja taas tälläkertaa oli:
Ruisleipa oo nam, kaakao! ja trio jäätelö!
Ruisleipää tuoreena tai ruisleipää paahdettuna ja iiisoiso kuppi kaakaota perään, kylmää sellaista! Ja trio jäätelö voi ahnam! en ikinä oo tykänny jäätelöstä mutku mutku..



Ja ällöttämään rupesi:
Tonnikala!! hyihyihyi nään vieläkin sen olevinaan löytäväni silmän ja sen mädäntyneen viemärin haun, ääää!!
Syötiin yks ilta tonnikala salaattia, joka yleisesti on ollu mun herkkua mut nyt sekin stoppas... se maku ja haju ja mielikuva... joo ei kiitos enää!

Himot vaihtelee vielä nykyisin, vaikka ovatkin jo huomattavasti tasoittuneet, eikä ihan niin useasti tule pakkosaada hetinyt tai saan raivarin himoja.

Nykyisin mm. himoitsen näitä ruokia ihan sekaisin päivästä riippuen:
Pulla, korvapuusti, omenapiirakka, mustikkapiirakka, JOULUTORTUT! eli leivonnaiset!
Kahvi! (jeeejee maistunut on taas parisen viikkoa) mauttomat keksit (digestivet tai jotkut halppikset missä siis ei ole mitään makua xD..) sprite, vaniljavanukas, pinaattiletut, sellaiset mustat ja punaiset rinkula karkit jotka on kirpeitä ne on niiin parhaita! mandariinit/satsumat mitä hittoja ne nyt onkaan, uusin himo! ja edelleen esimerkiksi maito, ruisleipä ja kaakao on iso nam ! hih !
Mieli on tehnyt myös äkillisiä pakko saada ruokia kuten: maksalaatikkoa, päärynöitä, perunamuussia. Ja kateellisena aina tuoksutan kuinka hyvältä haisee meidän kissan ruoka.. onneks ei tee mieli maistaa.

Ja hyvinkin vaihtelevina ällötyksinä on mm:
Kana(edelleen) subway(edelleen) pizza(ählypizza yök, löysin joku kuukaus sitten mustan karvan pizzastani ja ei oo tehny mieli..) pirkka kinkku (joo en tiedä miks pirkka mut se on vaa kamala...) isoina määrinä edelleen makea (suklaata ei voi syödä kun pari palaa ja muutama karkkikin riittää, ei sinällään ällötys. tekee mieli ja pari riittää ja sitten tulee se ällötys) edelleen ällöttää myös tonnikala, pikaruuan haju..
Ja myös äkillisinä ällötyksinä on ollut: se maksalaatikko, sulanut juusto, dippikastike..

Nää tosiaan vaihtelee hyvinkin usein. Usein käy myös sillä tavalla, että jotain tekee aivan uskomattoman paljon mieli ja kun syöt sitä niin yäääk! tai toisinpäin..

Jälkeenpäin mua oikein naurattaa.. Ei tosiaan ole helppoa itsekkään kestää perässä mikä milloinkin on in ja mikä out hahhaa!

Miä himoja ja ällöjä teillä muilla on ollut?

Kaikki kuvat on täältä eli google auttoi mua!

14. marraskuuta 2013

28+5 Neuvola

Tänään oli sitten vuorossa neuvola käynti. Mulla olikin heti aamu aika 8.15 ja  apua en muista millo  oisin heränny näin aikasin.. hihii oon taas tottunu nukkumaan pitkään kun öisin ei saa unta ja aamulla väsyttää sitten senkin edestä. Mun piti laittaa jopa herätys! en oo varmaan kahteen kuukauteen tarvinnut laittaa herätystä, arvatkaa vaan kuinka vaikee oli nousta.. jep..
Oon ihan tööt vielläkin.. Valvoin kyllä yöllä taas jonnekkin kahteen asti kun ei vaan nukuta, nälkä, pissittää, sattuu, nälkä.. ja heräsin varmaan kuudelta kun pelotti kokoajan, että nukun pommiin... Taidan suoda itselleni tänään päiväunet ja varaan seuraavan neuvola ajan iltapäivälle!

Mulla oli taas tosi ihana neuvola käynti. Mun neukku täti vaan on yksinkertaisuudessaan tosi loistava. Sen kanssa on niin helppo ja mukava puhua, hällä ei ole ikinä kiire, jaksaa kuunnella ja vastailla. Parempaa saa etsiä! Ja tänään sain kuulla, että hän lähteekin pois. Hyvä ettei herkälle hormoonihirviölle tullut itku!!!
En halua taas uutta neukku tätiä, enkä varsinkaan kun tämä on paras!!! Mun neuvola täti on vaihtunu nyt jo kolme kertaa eli tämä on neljäs, on inhottava ns. alottaa aina alusta uuden kanssa, joutuu tutustumaan ja arpomaan, ennenkun osaa taas olla omaitsensä. Harmi näin.

Mutta mennään asiaan!
Kaikki oli taas onneksi kunnossa. Maanantain ultrassa pikkuinen oli perätarjonnassa ja sainkin neuvon, että neuvolassa pitää aina tarkistaa missä mennään. Tänään pikkuinen oli taas raivotorjunnassa. Toivotaan, että sinne asetutaan lopussa ihan itsekseen, eikä tarvitse pelätä miten päin ollaan. Onneksi vielä on aikaa ja tilaa pyöriä vaikka solmuun.
Kun neukkutäti tunnusteli vauvan asentoa pikkuinen päätti potkia muutaman kerran hyvinkin lujaa takaisin! Ja lopuksi hän totesi, että "no nyt tulee vielä supistuskin ja sä sanoit ettei supistele" No oho, ai tuon on siis supistus! joojoo, no supistelee mua sitten, useinkin mm. yöllä! onneksi ne on vielä kivuttomia!

Rv: 28+5
Paino: 59.3
Painon muutos/vk: +659g
Turvotus +/-
Verenpaineet: 116/67
Hemppari: 110
Sf mitta: 25 (jee! se alkaa olee ns. normaali)
Tarjonta: rt
Syke: +145
Liikkeet: ++

Meillä oli tänään keskustelun aiheena synnytys! eieieie ja apua!!
Mä kerroinki että mua pelottaa ja jännittää. ja mulla on pieni sairaalakammo. Asiaa en tosiaan ole sen kummemmin edes ajatellut, juuri sen takia etten ala panikoimaan. Sain pinkan infoa ja esitäyttö lomaketta. Neukkutäti kehotti selailemaan läpi, ettei sitten iske viime hetken paniikki..
AINIIN joo! se viimehetken paniikki.. enpä edes tajunnut.
Kai se on vähän vilkaistava ja lueskeltava. En siltikkään uskalla liikaa miettiä, ettei ala panikoiminen asian suhteen. Hyvin se menee hyvin se menee!

Taidan nyt mennä tonne sohvan nurkkaan tosiaan tutustumaan noihin lippulappusiin, kai se tästä..




13. marraskuuta 2013

Mistä tietää asuvansa miehen kanssa ?

Mistä tietää, että saman katon alla asustelee jokin mies puolinen olento ?
No minäpä kerron!

Sen tietää esimerkiksi siitä:
-kun olet laittanut ihanatihanat kynttilä viritelmät koristamaan olohuoneen pöytää ja seuraavan kerran menet olohuoneeseen on kynttilät sysätty nurkkaan ja pöydällä lojuu lehtiä, johdonpätkiä, kahvikuppi...

-kun asettelet sohvatyynyt nättiin järjestykseen ja kurkkaat seuraavaksi olohuoneeseen sohvatyynyt on jossain kulmassa ja niiden kaikkien päällä istutaan..

-kun olet sisustanut kotisi minimaalisesti, pöydällä on vaikka valokuva ja kynttilöitä, seuraavan kerran kun olet menossa sytyttämään kynttilöitä, pöydällä on mm. rahapussi, puhelin, rannekello, koruja, silmälasit..

JA etenkin

-kun olet sisustanut kotisi kauniiksi ja teet esimerkiksi yhteen nurkkaan ihanan kotoisan kokonaisuuden esimerkiksi tälläisen:



Ja seuraavan kerran kun menet ihailemaan nurkkaan rakentamaasi kokonaisuutta, se näyttääkin tältä:




Kyllä, meidän olohuoneeseen sitten ilmesty rummut! rummut olohuoneeseen!
Onko tuttua?

Meillä kyllä onneksi tuo toinen osapuoli on tosi siisti ja ei sen kummemmin sotke.
Mutta meillä on vain hieman erilainen käsitys siitä miltä kodin tulisi näyttää..

Okei mä oon nykyisin ehkä vähän neuroottinen jopa.. Saatan käydä vähän väliä suoristelemassa sohvatyynyt järjestykseen ja kuljettamassa pienet tavarat hyllyiltä pois. Saatan joka päivä pyyhkästä ärsyttävästi näkyviä pölyhiukkasia pois ja tyhjennän pöytä pinnat aina täysin tyhjiksi (lukuunottamatta niitä kynttilävirityksiä)..

...Kun taas miehet taas yleensä kaipaavat käytännöllisyyttä.
Sitten on hyvä kun sohvalla on mukava röhnöttää(lue! kaikki sohvatyynyt perseen alla) ja kun tavarat on näppärästi käden ulottuvilla (lue! mun hienot asetelmat on tipotiessään ja tilalla on sitä ja tätä)..
On kuulema kolkkoa jos kaikki on niin tiptop ja mua taas nykyisin häiritsee jos kaikki on edes hieman vinksinvonksin!

Me tehtiin kompromissi, mun ihana sisutusnurkkaus on tipotiessään (yhyyyhyy) ja mies sai oman valtakuntansa: rumpunurkkauksen! ja mä saan nyt sitten tyhjennellä niitä pöytäpintoja muuten ahkerasti, laitoin siis toisen puoliskon olohuoneesta mun näköiseksi ja käytännössä ja tällähetkellä se näyttää tältä:

Miten tää kuva on näin rakeinen?? koneella tää näyttää ihan hyvältä :(

Ehkä me nyt viihdytään kompromissi kodissa!






12. marraskuuta 2013

Home sweet home

Meitsi operoi!
Me saatiin siis aikoinaan ihan ilmatteeksi olohuoneen pöytä, edellinen koko lasinen vaan jotenki räjähti käsiin (Jyskin laatu kalusteet rocks!)
Se on sitten kulkenut mukana asunnosta toiseen, mutta ei oikein ikinä oo miellyttänyt mun silmää, eikä varsinkaan sopinut mihinkään sisustukseen.
Monta kertaa oon miettiny, että vielä mä ostan uuden! en vaan ikinä ole ostanut sitä uutta..
Aikani sitä tässä tympääntyneenä kattelin ja päätin et nyt heivaan sen rotiskon pois kyllä ihan oikeasti ja ostan uuden ihanan valkoisen olohuoneen pöydän!
Okei ongelma nro 1. mulla ei ollu rahaa ostaa uutta pöytää ongelma nro 2. mä en ees löytäny mitään uutta ihanaa pöytää. Voi räkä.
Mutta kun mä tahdoin tahdoiiin!!
En halunnut enää tuijotella tota puun väristä pöytää joka ei vaan käynyt tänne ei mitenkään päin, yhyy. Mulla sitten välähti, et hei! oiskohan tuo pöytä kiva jos sen vaikka maalaisi valkoiseksi!?!
Halvemmaksi tulisi ostaa yksi purkki valkoista spray maalia kun uus pöytä, hmm no kokeillaan nyt ainankin!
Sehän vois parhaillaan olla sellanen maalaisromanttinen lopputulos, ainankin ehkä..


Käytiin sitten maalia ostamassa ja eikun maalailemaan. Operaatio kesti viikon.
Maalattiin, kuivateltiin, maalattiin. Maali loppu. ostettiin lisää. maalattiin. kuivateltiin.
Ja eilen sain vihdoin "uuden" pöydän olohuoneeseen testaukseen, että no miltä se näyttää. Ja HEI sehän näyttää aika kivalta! Pöydän ilme muuttui vanhasta ja nuhjuisesta ihan uudeksi ja raikkaaksi, mä tykkään!
Tällä mennään nyt, katsotaan ostetaanko joskus uutta pöytää. Nyt tää on aika kiva. hihi hih.


Tänään oli myös ihan pakkopakko leipoa Joulutorttuja! namnamnam!
Viimeviikolla kun käytiin kaupassa, mulle iski aiivan jumalaton himo joulutorttuihin ja niitä oli pakko saada HETINYT! No leivoin ne ja tajusin et ei hitsivie meillä ei oo kananmunaa voiteluun eikä edes tomusokeria pinnalle, eli torttuset ois kovin hyi! Tai siis samaltahan ne maistuisi, mutta ei ne varmaan tulis kovin nätiltä näyttämään..
Eikä tullutkaan.. sen takia mun oli siis aivan pakko syödä ne vaan äkkiä pois, heheh.
Tänään sitten ostin kaupasta kananmunia JA tomusokeria ja nyt ne näyttää jo ihan näteiltä tortuilta.
Eikun kahville ja torttua naamaan.

PS. Blogilla on TAAS uus banneri, no tällä mennään toivottavasti loppu raskausaika!
Laatu kuvassa on nyt parempi ja mun mielestä banneri on nyt paaljon ihanampi. Mitä te ootte mieltä hot or not ?


11. marraskuuta 2013

Kasvukontrolli ultra

Meillä oli tänään kasvukontrolli ultra, viikkoja on 28+2 ja tarkastellaan onko pikkuinen lähtenyt kasvamaan paremmin.
Rakenneultrassahan me jäätiin alle käyrien. Saatiin siis viikolle 28 kasvukontrolli, jotta voidaan tarkistaa onko nuppu alkanut kasvamaan paremmin.

Mun puolen suvussa pienikasvuisuus on ollut tosi yleistä, ja lähes kaikki lähisukulaiset(äitini,isäni ja siskoni) ovat syntyneet ns. Normaalia kevyempinä.
Mun kohdalla äippä oli ollut myös tarkkailussa painoni kanssa, mutta ylimenneenä olin sitten lopussa kirinyt käyrille.
Mulle on kokoajan sanottu, että pienikokoisuus voi periytyä ja näin ollen ei ole mitään huolta asian suhteen. Ja tottakai on huomioitava kun olen itsekkin pieni äiti niin helposti tulee myös pienikokoinen vauva. Ja tietysti minullehan synnytyksen kannalta olisi kivempi jos vauva vaikka olisikin hieman pienempi, en siis valita!

Alussa mittailtiin ja mittailtiin, kaikki mitat oli ihan ok ja virtaukset hyvät. Painoarvioksi nuppu saikin 1100 grammaa! Eli yli kilon jo!! Ja me vihdoin ollaan kasvettu käyrille, jee! Vaikkakin ihan alalaidassa mennään, mutta käyrillä kuitenkin ollaan. Huhhei, tämä hyvä uutinen!

Päästiin täällä myös kurkkaamaan miltä näyttää 4D ultran kuva! Puhuinkin joskus, että ai olis kiva kun pääsisi sellaiseen. Edellisessä asuinpaikkakunnassamme 4D mahdollisuus oli vain ja ainoastaan yksityisellä ja näin ollen se olisi ollut liian kallis meille.. Oltiin siis tyydytty siihen ihan normaalin ultraan vain, sillä niin suurta hinkua ei ollut 4D:n että olisin 200 euroa siitä pystynyt maksamaan.

Täällä yllätykseksemme näytetään ihan kysymyttäkin molempina muotoina. Ajateltiin sitten katsoa saataisiinko näkyville miten selviä kasvon piirteitä.
No meidän huonolla tuurilla ei saatu. Ensimmäiset kymmenen minuuttia kädet pysyivät visusti naaman päällä ja kun hän käsiään päätti vihdoin siirtää oli aika painaa naama istukkaan kiinni..
aika vekkuli tämä toveri, haluaa ilmeisesti olla täysi yllätys!
jonkinlainen kuva sitten kuitenkin saatiin ja kätilöäkin vähän nauratti, että no tämä nyt on vähän pelottavan näköinen kuva..
Kieltämättä se muistuttaa vähän merihirviötä (anteeksi rakas nuppu!!! Olet varmasti oikeasti kaunis) kuvasta näkee kuitenkin selvästi silmät, nenän ja suun. Ihan hyvä se oikeasti on. Mutta Oi ihanaa päästiin kuitenkin testaamaan nyt tätäkin!!

Tuleva isimies sitten päätti kysyä tämän meitä askarruttavan kysymyksen.
Vieläköhän se siellä tytöltä näyttää?
No niimpä! Sen mäkin haluan tietää, naureskelin sille kätilölle, että sano pliis että se on tyttö tai muuten meille tulee aiika vaaleanpunainen poika!! Iiik!
Hetken katseltua todettiin, että eii tästä kyllä mitään voi sanoa, jalat on ristissä, napanuora menee jalkojen välistä ja hän on vielä pienen kätösensäkkin laittanut jalkojen välistä menemään! Voi iik ja voi apua!
Kätilö sanoi kyllä, että enemmin hän tyttöä veikkaisi, no siinäpä veikkaillaan..
Mua alko vähän tai no vähän enemmänkin jännittää! Meillehän silloin rakenneultrassa sanoi kätilö, että "katsokaa, tuossa on munasarjat" no täällä uudessa paikassa kätilö kummasteli, että ei heillä kyllä viikolla 20+ ole ikinä ollut puhetta, että munasrjat erottaisi...
No voi iik!!! Nyt jännittää vielä enemmän.
Kumpikin sukupuoli on kyllä erittäin tervetullut mua vaan vähän pelottaa tuo vaaleanpunainen kaaos tuolla kaapissa, ehhe eh..
Jännityksellä odotellaan syntymään, ultriakaan ei enää tule, jos ei ilmene ongelmia. No mä nyt luotan siihen että hän on tyttö, mutta tuo isimies sanoo sen edelleen kovasti olevan poika..
Mitä mieltä te ootte?




10. marraskuuta 2013

Hyvää isänpäivää <3

Aivan mahtavaa isänpäivää kaikki mailman isit!! Etenkin oma isäni <3 ja tietenkin nupun isä!

Meillä on ollut jo jonkun aikaa tuolla kaapinpohjalla pieni yllätys tuolle isi ihmiselle. Tänään hän sitten saa vihdoin oman isyyspakkauksensa! Jee. Niin ja tietenkin elämänsä ensimmäisen isänpäivä lahjan tai hmm tulevanisän isänpäivälahjan, hihii. Menikö liian monimutkaseks?

Kuitenkin, pakkaus ei ole kummoinen vain pieni lahja piristämään isukkia
se sisältää mm. tälläistä:

-Vaipanvaihto apuja! (Vaippa, kumihanskat, pyykkipoika) eli siis hanskat käteen ja pyykkis nenään hajuhaittoja varten.

-Pilttiä! Lievittämään muksun tai äitin nälkä kiukkua.

-Tulitikut! Jotta ne iskän silmät kestää auki yölläkin.

-Kumiankka & kylpyvaahto! Iskän ja tyttären yhteisiin riemukkaisiin kylpyhetkiin. (Joka tietää äitille hetken aloillaan istumisrauhan)

-Maidonkorviketta! Jos tissit ovat hetkellisesti muualla.

-Tutti! Mallia äänenvaimennin, koska isi joskus sanoi tahtovansa sellaisen.

-Nenäliinäpaketti! Ilon hetkiin TAI ensimäiseen vauvanuhaan jolloin räkää tulee jokaisestä kolkasta ja isillä on hyvä olla paperia valmiudessa.

-Korvatulpat! Joiden käyttöoikeus on vain aikaisina työaamuina, kannattaa kuitenkin harkita käyttöä tarkkaan. JA korvatulpat saa lainata äidillekkin mm. Pe-la väliseksi yöksi.

-Body! My dad rocks! Tekstillä, koska meidän iskä rokkaa.

-Energiajuomaa! Koska no energiaa tarvitaan.

Pakkaus sisälti myös salmiakkia(koska on isin suurta herkkua) ja suklaata(koska suklaa ja seksi parantaa mieltä, ja tässä olisi se suklaa osuus)
MUTTA kävi pieni hups!
Kattelin eilen itekseni telkkaria kotona ja mulla tuli ihan kamalan kamala makean himo.. ja koska köhh ehheh kaupat ei ollu auki päätin hmm, no syödä isyyspakkauksessa olevia karkkeja xD salmiakkia teki mieli ja söin muutaman, en viitsinyt koko pussia syödä joten avasin vielä suklaankin... arvaatko hävettääkö nyt..
Ei ole helppoa olla raskaana oleva nainen..

Pakkauksen tein vain tavallisesta pahvilaatikosta jonka vuorasin autolehden kuvilla. Mukaan laitettiin myös kuva lapsesta ja teksti isyyspakkaus. Katsotaan mitä ollaan mieltä täällä päin tästä yllätyksestä! Vielä kerran, ihanaa isänpäivää!

8. marraskuuta 2013

Toivepostaus: minä itse!

Sain lukijoilta toiveita, että tekisin jutun ihan vain minusta itsestäni. Minä itse. Kuka olen. Mistä tulen. Mitä teen.. hmm, onpa tämä yllättävän vaikeaa! Kirjoittaa vaan ihan itsestäni, no koitetaan.

Olen 20-vuotias, pienen kylän kasvatti.
Vanhempani ovat eronneet. Olen asunut aina äidin kanssa, mutta molemmat vanhemmat ovat mulle erityisen rakkaita tänäkin päivänä!

Olen kasvanut omassa puutalossa, keskellä kissoja, koiria, hevosia ja mitä kummallisimpia ötököitä. Olin pienenä aika kiltti lapsi, tykkäsin leikkiä itsekseni ja viihdyinkin paljon suuren talomme pihamaalla. Keräilin koppakuoriaisia ja kärpäsiä, rakensin niille koteja, tein hiekkakakkuja ja söin ne, esiinnyin kumpparit jalassa peräkärryn lavalla äitille, konttasin hevosten kanssa niiden aitauksessa ja olin kirjaimellisesti yltä päältä pa*kassa!

Vaikka olin kiltti. Olin hupsu. Kokeilin kaikkea. Miltä tuntuu koskettaa heppojen sähköaitaa, syödä kissanruokaa kupista, kävellä paljain jaloin nokkospuskassa, kiivetä niin korkealle puuhun että tuli hätä ja laskea äitin tuolin pehmusteilla portaita alas niin pitkään kunnes kaikki täyte oli pitkin poikin huushollia ja repaleiset kankaat jäljellä. Heh. Mutta oikeasti pohjimmiltani olin ihan kiltti, oikeasti. Olin saanut myös hyvän kasvatuksen, osasin pyytää anteeksi ja lopettaa käskettäessä hölmöilyt.

Ikää tuli lisää ja tuli muutto uudelle paikkakunnalle, pienelle sellaiselle. 13 vuotiaana oli aluksi vaikea sopeutua joukkoon, päättää niin sanotusti mihin porukkaan sitä kuuluukaan. Olin kuitenkin aina ollut ihan kiltti, mutta ikä tekee tehtävänsä ja oli hauska tutustus uusiin ihmisiin, ihmisiin jotka oli tosi cool silloin! Barbit tungettiin syvälle kaappiin piiloon ja lähikaupasta käytiin ostamassa mustaa kajalia silmiin.
Samaan aikaan valitettavasti me saatiin kokea aika ikäviä asioita meidän perheen kanssa ja otettiinkin hieman alamäkeä. Moni asia siitä johti kuitenkin toiseen pahaan. En ollut enää lapsi vaan nuori se toi monenlaisia paineita. Piti olla kaunein ja laihin. Oli paha olla. Kapina henki ehkä lisääntyi, kokeilunhalu.

Tuli aika, että kylillä oli hauska luuhata yli puolenyön ja huolestuttaa vanhempia.
Tukka piti saada mustaksi ja lävistystä huuleen. Se oli olevinaan silloin se siistein juttu! Kylän juopoilta haetettiin l&m:n punasta tupakkaa ja juotiin kultalonkeroa salaa. Ja usein.
Kyllä me aina koulussa käytiin ja hoidettiinki ne asiat ihan suhteellisen hyvin. Piti vaan päästä koheltamaan ja olemaan nuoria. Mitä tyhmempi juttu, sitä hauskempaa meillä oli. Mentiin ja tultiin miten sattui, sanaa krapula ei tunnettu vaihde oli aina kutosella ja vauhti kovaa.

Ikää alkoi tulemaan lisää ja muutin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Asuin yksin. Tai en, asuin parhaan kaverini kanssa. Oli opeteltava tekemään asiat itse, hoitamaan ongelmat itse. Kai sillä saralla tuli vastaan aikuistumisen kynnys, ainankin ihan pieni sellainen, kukaan ei siivoa sun jälkiä, ei tee ruokaa. Se oli omalla tavalla aika hauskaa. Vapauttavaa. Vapautta ei tarvinnut hakea luuhaamalla yötämyöten kylillä. Vapaus oli omassa kotona, rauhassa.

18 ikä vuotta alkoi kolkutella ovella. Oltiin taas vähän hurjistuttu. Koettiin maailma eritavalla. Tuli lisää vapautta(mutta ei hajuakaan siitä tulevasta vastuusta) saatiin luvan kanssa hakea alkosta viiniä, lonkeroa.
Elettiin taas niitä kuuluisia nuoruusvuosia, vapaus oli ihan älytöntä, meidän opiskelijakämppä oli ihan totaallinen opiskelijakämppä, porukkaa tuli ja meni, musiikki soi ja bileet oli aina pystyssä. Se oli kivaa! Olevinaan niin hiton siistii! (Ei tainnut olla ymmärrystä mikä on koti..) Ei haitannut jos aamulla herätessä tajusit, että katos meidän keittiön MATOLLA nukkuu porukkaa, hahhha, no heitänpä niille vaikka peiton. Jepjep. Se oli sitä elämää(ainankin olevinaan) 
Olihan se hauskaa silloin, pidettiin hauskaa eikä stressattu ikinä. Enkä niitä kadu. Mulla oli ehkä hurja nuoruus, mutta hauska. Ja hölmöilyistä oppii! Sain kuitenkin käytyä itselleni ammatin, olin sisustusartesaani.

Muutin ensimmäistä kertaa elämässäni yhteen miehen kanssa. Mukana oli jännitystä. Iik! Oonko mä nyt aikuinen? Mähän olen niinkuin avoliitossa? Meillä on ihan oikea koti, ihanalla järvimaisemalla. Meillä on myös kissa, pieni karvavauva.
Lähdin uuteen kouluun, elämä rullas, meillä oli ihan oikea arki, rytmit. Me elettiin niinku oikeat aikuiset, me käytiin cittarissa ruokaostoksilla, tehtiin ruokaa yhdessä, ihan oikeaa ruokaa, ei mitään nuudelia. Me katottiin illalla vierekkäin telkkaria ja mentiin yhdessä nukkumaan. Oltiin rakastuneita. Aikuisia.
Aikuisilla on myös aikuisten ongelmat! Tajuttiin että ei se elämä aina olekkaan ihan ruusuilla tanssimista.
Tuli riitoja, pahoja riitoja, sovintoja, riitoja..

Asuin ensimmäistä kertaa elämässäni yksin. Ihan kokonaan yksin. Ilman sitä karvavauvaakin. En osannut olla mitenkään päin, ahdisti. Olin yksin. Mitä hittoa yksin tehdään kotona???
Tämä vasta taisi olla mulle se oikea aikuistumisen paikka. Asiat piti hoitaa nyt ihan itse ja yksin.. mulla meni kauan ennenkuin osasin olla kotona, rennosti. Nauttia rauhasta, hiljaisuudesta. Mulla on ollu aina vähän yksinjäämisen pelko, niin nuorena viikonloppuisin etten olisi sosiaalisesti out kuin myös nykyisin, ahdistun helposti yksinolemisesta.

Ei me ikinä oikeastaan erottu me vain asuttiin yhdessä ja erillään ja taas yhdessä. Ja mä olin raskaana. Ihan todella hurjaa. Parturikampaajan koulukin jäi kesken, mutta jatkan sitä vaikka myöhemmin.
Mä olin tän matkan varrella kasvanut ihan todella paljon! Ja mulla oli ehkä elämäni suurin kasvunpaikka edessä. Musta olis tulossa äiti, ihan oikea äiti jollekkin pienelle ihan oikealle ihmiselle! Pian tässä mun tarinassa tullaan tähän päivään ja pienen ihmisen kanssa ollaan viikoilla 27+6!
Henkisesti olen kasvanut niiin paljon, että sitä on kenenkään vaikea ymmärtää. Sen ymmärtää vasta sitten kun on itse tulossa äidiksi. Lähes kaikki menee itsesi edelle, opit arvostamaan kotia aivan eritavalla, ja yleiseati mailman katsomus kääntyy aivan päälaelleen. Pohjimmiltasi olet se sama ihminen, vaikka kuitenkin olet ihan uusi. Olet äiti.

Tarinassani jätin paljon pois yksityiskohtia. Saatte vain tämän pienen pintaraapaisun siitä kuka olen ollut ja kuka olen nyt.
Mitään en kadu vaikka välillä nuoruus on ollut aika huisia.

Tässä sitä silti ollaan ja odotellaan maailmaan sitä rakkainta asiaa minulle.

7. marraskuuta 2013

Torstain touhut

Mua vaivaa nykyisin ihan kammottava ei nukuta fiilis. Korjaan! Nukuttaa, paljonkin. Uni ei vain millään tule iltaisin..

Viime yönä katsoin televisiota yhteen ja sitten alkoi vähän väsyttää, menin nukkumaan ja taisin ainankin tunnin tai kaksi pyöriä, käyn vessassa kerran.
Herään puoli kuusi. Ei väsytä. Käyn vessassa. Ei väsytä. Käyn syömässä. Ei väsytä. Käyn vielä vessassa ja pyörin puoli yhdeksään ja sitten nukahdan tunniksi.. puhelin piippaa, mutta saan äkkiä unenpäästä taas kiinni.

phuuh kello on puoli kymmenen ja EI VAAN HITTO VÄSYTÄ. no eihän siinä ylös ja keittämään kahvia!

Onko muillakin tällästä?!?
Ihan kamalan ärsyttävää.. päivällä sitten sattuu päähän, palelee, väsyttää, pahaolo, menee pää ihan sumussa. Koska väsyttää.

No jospa tämä tästä. Jos jollain on ylimääräistä unihiekkaa saa tulla heittämään illalla mullekkin. Haluaisin nukkua. Pliis jos nukkumatti kuulet nii heitä mulle tripla määrä unihiekkaa tänään! Kiiitos!

Mä en oo saanu mitään aikasiks, silmien pitäminen auki vaatii kaiken keskittymisen. Tää päivityskin on vähän liibaa sieltä ja laabaa täältä, koittakaa kestää.
Ei! Tein mä tänään YHDEN jutun. Niin hirmuisen suuren että saa olla ylpeä. Pesin koneellisen pyykkiä.. heko heko. Turha päivä.
No onpahan nuppusella taas yksi koneellinen puhdasta pyykkiä valmiina!
Nyt takaisin sohvan pohjalle koomaamaan.
Heippa!
Ja ps. Nukkumatti muista se hiekka!!!
pps. bongatkaa vatipää kissa oikealta alhaalta!

5. marraskuuta 2013

Haasteita part 2

Sain haasteen my first baby blogin Eveliinalta Kiitos siitä! :)

Tän haasteen olenkin.jo tehnyt, hmm no jokin aika sitten jo.

1 Kerro 11 faktaa itsestäsi
2 Vastaa haastajan 11 kysymykseen
3 Keksi uudet 11 kysymystä
4 Haasta 11 bloggaajaa tekemään sama
5 Älä haasta omaa haastajaasi

FAKTAT
1 Mulla on nykyisin aiivan järkyttävän huono muisti ja unohdan jo ihan pikku jutut! Tää on myös rasittavaaa!
2 Oon nykyisin vähän tärähtäny kotimamma joka leipoilee täällä vähintään kerran viikossa.
3 Raskauden aikana mun mielipiteet(tai siis varsinkin mielenkiinnon kohteet) on muuttunut ihan erilaisiksi kuin ennen raskautta.
4 Pelkään synnytystä ihan jumalattomasti!!
5 Haluisin joka päivä sisustaa meidän kodin eritavalla! Tää on ihan kamalaa kun siihen ei yksinkertasesti ole minkäänlaista mahdollisuutta! Heh
6 Ootan jo talvea ja lunta (ja tammikuussa haluan kesän...)
7 Mä en tiedä vieläkään mitä haluaisin tehdä isona työkseni.
8 Mun kävi tekee just NYT mieli joulutorttuja IIK! Huomenna on mentävä ostamaan ne tarvikkeet.
9 Mun tekee mieli välillä katsoa yksin ja salaa nyyhkyleffoja, ja syödä mun mahdottoman suureen empatia suruun (nii mikä tärähtäny minä..)
10 Raskausaika on hienoa ja kaikki tämä on sen arvoista, mutta mulla on ihan kamalan kamala ikävä mun "omia" vaatteita mitkä ei mahdu nyt päälle, nyyh.
11 Haluaisin oman talon! Nyt. Heti.

VASTAUKSET EVELIINAN KYSYMYKSIIN
1 Mitä sarjoja seuraat?
- Salatut elämät, erilaiset äidit, suomen kaunein koti, vain elämää, greyn anatomia, sinkkuelämää uusinnat x1000 hmm.. ja mun mielestä en kato paljon telkkaria, ehh..

2 Odotatko jo joulua?
- Oi kylläkylläkyllä <3!!!

3 Pidätkö kynttilöistä?
- Rakastan niitä! Kynttilänvalo pimeinä iltoina, voi ah!

4 Mitä olet tänään tehnyt?
- Menin aamulla pikkuisen tulevan tädin luokse, katsottiin heidän lapsen vanhoja tavaroita meidän nuppuselle(niistä ehkä postausta?) Ja tulin vasta illalla kotiin.

5 Mitä ajattelet juuri nyt?
- Että kohta pääsee nukkumaan. Väsyttää niiin paljon. ZzzZzZzZ

6 Onko sinulla toiveita/tavotteita blogisi suhteen?
- En osaa sanoa. Aloin kirjottamaan tätä itselleni, seuratakseni muita mammoja ja jakavan tietoa ja kysymyksiä. Lukijoita on tullut jo ihan hyvin ja olette ihania!! Tervetuloa vaan kaikille mukaan! Haluaisin parantaa tämän tasoa ja toivon että viihdytte mukana, hih!

7 Tärkein asia elämässä tällä hetkellä?
- Perus tylsät perhe, rakkaat ystävät että säilyisitte välimatkasta huolimatta ja kodin laitto kuntoon nuppua varten.

8 Mikä tekee sinut onnelliseksi?
- Jos näen että toinen on onnellinen, siisti ihana pullalta tuoksuva kynttilän valossa kylpevä oma koti, se että tuntee itsensä rakastetuksi ja se kun joku kysyy aidosti kiinnostuneena kuinka täällä jakselaan. Ihan pienet asiat myös, kuten pala suklaata pahaan mieleen, onnistunut ruoka, jonkun ilahduttaminen.

9 Läheisin ihminen?
- Saanhan vastata nuppu!? <3

10 Mitä sana rakkaus tuo mieleesi?
- Hyvä olla, haluttu olo, fiilis josta ei halua luopua, kynttilät, halit, koti, pusut, läheisyys ja lämpö, ihana tunne, ei paras tunne! Muistakaa rakastaa!

11 Mitä ajattelit tehdä seuraavaksi?
- Yö unet! Puhtaissa lakanoissa. Ihanaa!!

Oon tylsä, en haasta ketään.

Ps. Muutama kuva menneiltä marraskuun alku päiviltä.
Miten olet ikuistanut elämääsi kameroitse?

1 Eh mun supermega terveellinen aamupala. Omppu piirakkaa joka ui vanilja kastikkeesaa namnam.
2 Mun ihan itse neuloma panta lenkille!
3 Tein uudet kynnet jotka on LYHYET! En osaa tehhä näillä mitään.
Hyvää yötä mussut <3

2. marraskuuta 2013

27+0!

Poks poks poksutellaan pyöreitä 27+0! Eli tasan kolme kuukautta laskettuun aikaan ja niin viimeinen raskauskolmannes alkaa!! Iiik!!
Positiivistä tässä on se, että älytön väsymys josta kärsin alkuaikana on hävinnyt ja suurimmat hormooni mielialan vaihtelut on tasoittuneet. Tai siis.. Sanotaanko, että ei enää niin stressaa ja varsinkaan kiukkua ja räjähtele niin helpolla! Mutta edelleen surustun tai liikutun niin pienistä, sniif.
Mä niin malttamattomana haluisin, että aika menis siivillä ja saisin nähdä nuppusen! Toisaalta mä toivon ettei, mua pelottaa.. mua pelottaa varsinkin synnytys, mulla on sairaalakammo, verikammo, mailman alhaisin kipu kynnys, valitan helposti (heh heh...) oon oikee MAMIS!! Ehkä parempi etten ajattele sitä vielä, ikinä....
Monihan sanoo, että raskauden aikana nainen tuntee itsensä kauniiksi ja halutuksi ja uuh nii seksikkääksi! JEP JEP! Mä en nyt ihan allekirjota tätä lausetta!
Kuvitelkaa sellainen tuhatkiloinen valas makoilemassa rannalla, ihanat pitsiset alusvaatteet(jotka mahtuu päälle vain puoliksi..) yllänsä.. Noniin eiköhän se seksikkyys mennyt jo siinä. Hah.
Tässä kuitenkin teille muutama kuva kasvavasta mahasta ja köhh mun muodottomaksi menneestä(taisiis!! Täähän on hirmu muodokas, mm. Muhkurainen) kropasta.

1. marraskuuta 2013

Äitiyspakkaus hot or not

Toiveiden perusteella päätin sitten toteuttaa tämän. Mikä oli äitiyspakkauksessa ihanaa ja mikä kamalaa?
Ihan yleisesti, ennenkun mä alan spekuloimaan ton paketin sisältöä mun mielestä on TOSI hyvä ja ihana, että meillä.suomalaisilla äideillä on mahdollisuus saada tuollainen paketti ja ihan ilmasiksi. Meille ja varmasti monelle muullekkin pienituloiselle, nuorille, opisleleville tuleville vanhemmille tuo pakkaus on iso pelastus!
Toinen vaihtoehto olisi ottaa se rahana 170€. Hei c'moon 170€!! Pakkaus pitää sisällään kuitenkin ihan "merkki" tavaraa mm. Tutta ja reima. Mitä sä saat uutena kaupasta 170 eurolla, no okei ehkä ton toppapuvun ja pari bodya!
Ja mitähän pakkauksessa on? No, minäpä kerron:

6kpl bodyjä
4kpl potkuhousuja
4kpl puolipotkareira
1kpl potkupuku
1kpl villahaalari
1kpl kevyt toppapuku
1kpl oloasu(housut+paita)
4kpl hattuja
1pari sukkia
1pari lapasia
1kpl sukkahousuja
1kpl sideharsovaippoja (eli harso!)
2kpl kestovaippoja
1kpl iso pyyhe
1kpl aluslakana & 1kpl pussilakana
1kpl peittoja
1kpl makuupussi
1kpl ulkohaalari
1pari lämpötöppösiä- ja rukkasia

Ruokalappu
Patja
Patjansuojus
Lelu
Ensi hammasharja
Hiusharja
Lasten kynsisakset
Kylpymittari
Perusrasvaa
Lorukirja
Kortsuja
Isoja terveyssiteitä
Kestoliivinsuojat
Vuodelaatikko

Niimpä, saattaa olla ehkä ihan parilla eurolla yli 170 euron arvosta tavaraa. Joten mun mielestä tuo pakkaus on parempi kun hyvä ja ehdottomasti kannattaa ottaa se!
Onhan sielä mullekkin niitä ns. Ei tää nyt niin kiva oo, hmm, en tiiä tarviiko tätä. Mutta SILTI! Ollaan hyvillään, että meille täällä on suotu mahdollisuus tuollaiseen pakettiin ja ns. Ilmaisiin tavaroihin.

Ekassa kuvassa on mun mielestä kivoja vaatteita ja nää varmasti tullaan näkemään nuppusen päällä, ainankin joskus!
Tokassa kuvassa on kans nättejä juttuja, tuo siilimakuupussi on mun mielestä tosi symppis ja ihana ja käytännöllinen varsinkin! Toppapuku on kans tosisiisti, en tiedä käytetäänkö, osuuko koko oikeaan ja sitä näkyy toisaalta niin paljon muillakkin.. hmm.. saa nähdä. Jokatapauksessa se on ihan sievä.

Tokassa kuvassa on tälläiset neutraalit vatteet, kaikki on valkosta. Joo siellä on kyllä mukana siistejä vaatteita, jotka löytää tiensä nupun päälle, mutta mitä nyt valkoisesta bodystä voi sanoa?? Oo onpa kaunis ja suloinen? Hyi onpa ruma? Hmm, se on VALKOINEN, neutraali eli ei sinällään minkäännäköinen! Tässä neutraali osiossa on mukana myös mm. VALKOINEN kypärämyssy, joka on tarpeeseen, VALKOINEN villasekoitehaalari joka on myös tosi käytännöllinen!

Seuraavassa kuvassa on ne totaalliset inhokit, heh. Tykkään tuollaisesta turkoosista väristä, mutta tuossa se öh hmm.. näyttää jotenkin vanhalta? Ja tuo kuvio on myös tylsä. oranssi on myös ihana väri, mutta kun toi on tollanen postiauton oranssi, hmm paitsi postiauto ei oo oranssi.. Voi olla, että nuokin vaatteet joskus tulee käyttöön, pesen ja laitan ne kaappiin nyt kuitenkin, mutta enmä noista sen kmmemmin tykkää. Inhokki osiossa on myös tuo kestovaippa härveli. Mä oon ehkä vähän tyhmä ja yksinkertanen, mutta en älyä en yhtää tota kestovaippa villitystä.. ei tuu meillä kyllä käyttöä, sitäpaitsi liberovaipoista saa pisteitä libero kauppaan ja sit saa lahjoja! (Hih. Mikä materialisti..) Mutta käyttääkö joku noita? Miten se toimii? Kertokaa mulle?

Sitten on vikassa kuvassa nää ns. Hoitotarvikkeet, kaikki on hyödyllisiä ja tulee käyttöön ainanki aluksi, katsotaan jos jossain vaiheessa sitten ostetaan enemmän omanlaisia. Mutta isot plussat tosta viilentävästä purulelusta, on varmaan ihan superhyvä kun hampaat tekee tuloaan!

Jäljelle jäi vielä harso, pyyhe, patjat, suojukset ym. Mitkä on aika pitkälle valkoisia ja tuskin tarvitsee erikseen kuvata että, katsokaa tässä on patja. Joten jätin niiden kuvaamisen välistä.
Tässä mun äitiyspakkausanalyysi. Mitäs te olitte mieltä?

Ps. Huomenna poksutaan tasalukuja ja luvassa laajempi masukuvatus!
Mä lähden nyt kyläilemään saunomaan ja herkuttelemaan, hyvää viikonloppua! Ja halloweenia huuu!