39+ poks POKS

Tänään poksutaan viikkoja 39+0!!!
Viikko laskettuun aikaan ja mua jännittää jännittää, hihiii!

Eilis iltana pikkuneiti piti ihan hurjat zumbazembalot massussa, oikein sattui kuin tömisteltiin niin kovasti tuonne oikealle puolelle kylkeä.
Siinä aikana katselin ja kuuntelin mylläystä kun alamahassa tuntui ihan järkky vihlaisu.. Ja sen jälkeen alkoi supistukset, niitä tuli about 10minuutin välein ehkä puolentoista tunnin ajan?
Ne ei ollut kipeitä, ainoastaan inhottavia, välillä hieman vihlovia.. Mutta sitten ne loppui itsestään.
En oikein tiedä, kun harvoin pt vauva pääse kiinnittymään, että mitenhän tää sitten toimii.. Jännityksellä odotellaan :)

Mutta tänään tosiaan paukkui viikkoja 39+0! Aika on mennyt  niin kamalan nopeasti, tuntuu että sain vasta tietää olevani raskaana.
Olo täällä on ihan hyvä, tuskainen kylläkin mutta ihan hyvä. Toiset päivät menee ihan hirveen kivasti ja toiset päivät on yhtä h*lvettiä.
Haluisin jo nuppusen syliini, mutta toisaalta mulla ei oo mikään kiire, koska pelottaa :D!

Tänä aamuna oli ihana kun ei ollut kiire mihinkään(okei ei mulla ole nykyisin kovin usein muutenkaan kiire mihinkään :D) Istuskelin kylpytakki päällä ja söin rauhassa aamupalaa ja katsottiin telkkaria, järjestelin vähän paikkoja ja söin jäisiä mansikoita nam.
Saatin sitten idea, että ottetaisko vielä muutamat mahakuvat. Vähän "erikoisemmat" mahakuvat. Aina on niitä perinteisiä massu välilehteen laitettavia mahakuvia, mutta ei sen kummallisempia.
Viimeksi otettiin erilaisia mahakuvia viikolla 30+0 ja sen postauksen voi katsoa tästä !
Nyt yhdeksän viikkoa myöhemmin, olen kyllä huomattavasti turvonneempi ja epäkuvauksellisempi xD
No ainankin nämä on hauskoja muistoja ja tsemppareita kun aletaan palautumaan raskaudesta ja laitetaan ruoka ja liikunta asiat remppaan ;)
Tässä muutama aamuinen kylpytakki päällä otos!

 

 

perätilababyn kuulumiset

Heippa! Meillä tänään tosiaan oli taas käynti polille gravidaan.
Alkuperäisen käynnin tarkoituksena tosiaan oli se pelkopoli käynti, mutta käynnin tarkoitus muuttui hieman tässä matkanvarrella..

Käynnin pää aiheena tänään oli pt vauva ja kuinka me synnytämme sen?

Kävin tosiaankin lantion magneetti kuvauksissa, että mahtuuko nuppu tulemaan pylly edeltä ulos.
Kuvien mukaan lantion mitat hyvät ja vauvan paino n.3kg joten edellytykset synnytykseen hyvät.
Lähemmäs neljän kilon vauvan synnyttäminen olisi taas tiukassa tällä lantiolla.
Muut edellytykset mulla on kuulema myös hyvät. Esimerkiksi: nuori ikä, hyvin sujunut raskaus, vauva alle 4kg, hyvä yleiskunto ja tämä viimeinen motivaatio kohdallaan synnyttämään näin päin. 

En vain aivan ymmärrä mitä se tarkoittaa?  Toki sulla saa olla motivaatio kohdallaan, koska joudut ns. ponnistamaan enemmän kuin normaalisti, mutta eiköhän jokaisella äidillä ole motivaatiota ponnistaa oma vauvansa ulos??

 

Sen olen huomannut, että täällä lääkärit yrittävät puhua kaikki synnyttämään alateitse.

Mulla olikin siis edessä tämän päätöksen tekeminen. Olin lueskellut paljon netistä keskusteluja, jossa kommentit menevät aika tasan laidasta laitaan. Osa on sitä mieltä ettei ikinä lähtisi synnyttämään pt vauvaa ja ettei uskaltaisi "leikkiä vauvan hengellä" Ymmärrän tämän kannan, mutta itse en varsinaisesti pidä pt vauvan synnyttämistä "leikkimisenä vauvan hengellä" Toki pt vauvan synnytys ON riskialttiimpaa. Riskit ovat samoja kuin raivotarjonta vauvojen kanssa ja mahdollisuus näihin on hieman suurempi. Mutta en usko, että lääkäritkään suosittelevat alatie synnytystä jos se olisi NIIN KAMALAN vaarallista. Osa nettikeskustelujen äideistä oli taas sitä mieltä, että aina parempi synnyttää alateitse tai että heidän oma synnytyksensä on ollut ihan "normaali" pt:stä huolimatta.

Toisaalta ymmärrän miksi lääkärit haluavat kannustaa alatie synnytykseen, koska alateitse synnyttäminen on luonnollisempaa äidille sekä vauvalle, maidon "tuotanto" lähtee paremmin käyntiin, vauva saa tietyn suojan ns. "Immuniteetin" alakautta tullessaan, äiti parantuu helpommin alatie synnytyksen jälkeen ja vauvalle ei tule niin suurena shokkina maailmaan tulo kun hän syntyy hiljalleen alakautta.
Mun mielestä sektiossakaan ei ole mitään pahaa tai väärää. Eikä sektiolla synnyttäneet äidit ole yhtään sen "huonompia" äitejä. Mun mielestä vauva tulee ulos niin kun tilanne määrää. 

Molemmissa vaihtoehdoissa on ne hyvät ja huonot puolensa.

Mä olin jotenkin koko viikon sitä mieltä, että nuppu leikataan. Mä olin just ja just saanu itteni tsempattua siihen, että synnytän vauvan "normaalisti" rt:ssä, ja kun saatiin kuulla nuppusen majailevan väärinpäin, mulle iski ihan hirvee pelko, että enhän mä sitä voi synnyttää näin??

Tähän yhdistettynä ne netin pieleen menneet kokemukset ja se, että omat vanhempani kannustivat menemään sektioon. Olin siis aika varma, että pyydän sektiota.

Kuitenkin asioista lisää lukiessa ja miettiessä, mua kävi kammottamaan se sektiokin. Eihän se satu, se on helppo, nopea ja kivuton, toki haava on jälkeenpäin kovin arka. 

Mutta se, että mut puudutetaan raajoista ja hereillä ollessani vauva leikataan ja yhtä äkkiä ilman mitään tuntemuksia ja "työtä" mulle esitelläänkin, että "hei tässä on nyt sun vauvas" sitten mut kärrätään vielä moneksi tunniksi pois vauvan luonta. Tää jotenkin kuulosti mun korvaan karulta.. Ehkä mä oon vähän hullu, kun haluankin yrittää sen alakautta pusertaa maailmaan. Mutta se tuntuu vaan niin paljon luonnollisemmalta, ja vaikka mulla onkin synnytyspelkoa, pelkään vähemmän normaalia synnytystä.

Toki jos oikein ikävästi käy, teen työtä turhaa ponnistaessa ptbabya ulos ja joudun VIELÄ tämän jälkeen hätäsektioon. Joka on taas mun mielestä huonompi/pelottavampi kuin suunniteltu sektio...

Luotan kuitenkin lääkärien ammattitaitoon, ja siihen, kun mulle sanotaan, että edellytykset synnyttää on ihan hyvät!

Kyllä mulle on vielä nyttenkin kotona tullut kauhukuvia.

Mitä jos vauvalle käykin synnyttäessä jotain??

Ja kuinka mä voin antaa sen itselleni anteeksi??

Oliko sittenkin silkkaa tyhmyyttä sanoa haluavansa synnyttää alakautta??

No näitä ei vain voi tietää. Toki perätila vauvan synnytyksessä on mukana enemmän hoitohenkilökuntaa, leikkaussalikin on varattuna mahdollisia ongelmia varten ja vauvan sekä äidin vointia seurataan tuplasti tarkemmin, sekä synnytystä suunnitellaan hyvin. Luotan siis osaavaan henkilökuntaan.

Kunhan mulla vaan riittäis voimat tähän tulevaan koitokseen.

Laskettu aika on tasan viikon ja yhden päivän päästä. Ensimmäinen yliaikais kontrolli meillä on maanantaina 3.2!

Jos siis vauva päättää ennen tätä tulla maailmaan, saa hän sieltä alakautta (ainankin yrittää) tulla. Mutta jos tähän 3.2 olevaan yliaikais kontrolliin mennessä nuppu ei ole vielä tullut, niin vaadin silloin leikkausta. 

Sillä pelkään, että vauva kerää painoa lähemmäs neljää kiloa, jolloin synnytys alkaa olemaan siinä rajoilla, myös yliajaksi menneiden vauvojen luut eivät "jousta" niin hyvin. Jolloin vaurioita tulee helpommin.

Jotenkin mua harmittaa, sillä jos olisin valinnut suunnitellun sektion, meillä todennäköisesti olisi maanantaina ollut vauva <3

No päätös on nyt tehty.. Mieli on muuttunut tänäänkin jo varmaan x10 tän asian suhteen.. en vain tiedä mikä olisi parasta ja oikein ja fiksua...

Välillä mulla nousee oikein viha pintaan, että ne pirun lääkärit mua painostivat valitsemaan alatiesynnytyksen ja välillä oikein puhkun varmuutta, että kyllä me se sieltä saadaan synnytettyä.. Tunteet on niin kovin ristiriitaiset.. Asia tuli kuitenkin niin äkkiä. Ja olisin ehkä halunnut enemmän lisätietoa asiasta ennen päätöstä.

Uskon kuitenkin, että jos se synnytys tästä käynnistyy, niin asiat rullaavat silti omalla painollaan ja menevät niinkuin ne on tarkoitettu meneväksi..

Toivottakaa mulle tsemppiä!

Mitä te muut ootte mieltä tästä pt jutusta?

Synnyttäisittekö vai menisittekö sektioon?

Onko kellään henkilökohtaista kokemusta tästä?

Terkuin Hupsumamma rv 38+6!

Pokss 38+0

JÄNNÄ POKS!

Eilen meillä oli tarkastus käynti neuvolassa.
Viime kerrallahan mulla heitti hieman verenpaineet ja pissassakin oli proteiinia. Sain sitten yhden "ylimääräisen" tarkastusmittaus kerran, ettei tilanne ainankaan pääse pahentumaan.

Pääkipuahan mulla on ollut edelleen lähes jokapäivä, turvotus on ollut ihan järkyttävää. Tämän viikon aikana paino on noussut 2 kg!! Kaksi kiloa viikossa!! Ja ihan pelkkää nestettä.. varelliset kengät ei mahdu enää jalkaan ja varrettomatkin puristaa, takki ei yllä kiinni, sormukset ei mee sormeen,  käsikoru puristaa... mä oon ku ilmapallo ja ahistaa! :D
En tajua mistä heitti näin järkyttävät turvotukset päälle.

Eilen tosiaan neuvolassa pissa oli puhdas (huh ja helpotus!!) Ja verenpaineet heitteli puolin ja toisin. Muita yksittäisiä oireita kuitenkin on ollut, kuten pääkipua ja turvotusta, ajoittain pahaa oloa ja ylävatsa kipuja. Sain kuitenkin kotiin niitä pissatikkuja, että voin mitata proteiineja kotona, sekä verenpaine mittarin verenpaineiden tarkkailuun. Mun täytyy siis mitata paineet aamuin illoin ja pissa kerran päivässä.

Neuvola 37+6

Paino: 71 kg (järkyttävää!!)
Painonmuutos/vk: 2,4 kg.. jep EI turvota
Turvotus: ++ (++++++!!!)
Verenpaineet: 133/86, 131/87, 154/82 ja 123/70
Pissa: puhdas
Kohdumpohjankorkeus: 33cm
Syke: +155
Liikkeet: ++

Ja sitten. Arvatkaa mistä mä kirjottelen tätä?!
Synnytysvastaanotolta!!!!!!

Mutta me ei synnytetä vielä!
Ällövaroitus!
Tänä aamuna tassuttelin kollarit jalassa ja humps! Housut märkänä. Valahti kollareiden läpi about nyrkin kokoinen märkäläntti. Me jo ihan paniikissa mietittiin onko tää lapsivettä?!? Mies kysyi jo "pissasitko sä housuun?" No en pissannu xD
Soitettiin varmuuden vuoks synnärille ja siellä sanottiin, että tuu illalla käymään. Täällä me ollaan.
Testin mukaan hulahdus ei ollut lapsivettä! Ehkä jotain muuta vuotoa?

Mutta arvatkaa mitä?!
Meidän nuppu on ollut kokojan väärinpäin!! Perätilassa!!
Ilman tätä ns. "Turhaa" väärää hälytystä ei oltais varmaan saatu edes tietää..
Viime ultrassa (viikolla 28) nuppu oli perätilassa, tämän jälkeen neuvolassa tunnustelun jälkeen hän on kuulema kääntynyt oikeinpäin. Mutta jekkujekku eipä kääntynytkään!! Koko ajan ollaan elelty perätilassa.. voi itku. Ja mekun luultiin taputtelevamme peppua...

Ens maanantaina heti aamusta mennään yrittämään, että saadaanko nuppu käännettyä. Jos ei, edessä on todennäköisesti leikkaus...
Näin meidän lauantaihin.

Kohta päästään kotiin joten heido! Infoan teitä viimeistään maanantaina!

POKS poks 37+0 POKS

Jeeee me ollaan täysaikasia!
Nyt jos nuppu päättää ottaa startin niin saa tulla ilman estelyjä, nyt hän on ns. täysin valmis siihen :)
Helpottava tieto, varsinkaan kun ei tiedä mihin suuntaan nuo proteiinit ja verenpaineet on heittelemässä.

Äiti täällä voi miten voi, pääasiallisesti ihan hyvin kuitenkin.
Pääkivut seuraa edelleen päivittäin mun touhuja mukana, olo alkaa olla ihan uskomattoman tuskallinen, istuminenkin tekee kipeää. Ainut missä on hyvä istua on meidän jumppapallo <3 Se onkin iltaisin mulle hyvä kaveri!!
Mulla tulee nykyisin istuessa ihan kamalaa kipua kylkiluihin ja ne oikein pistelee ja puutuu. Terkka kyllä viimeks sano, että alkaa vauvalla olla mitat kovin täynnä ja se on "kaivautunut" mun kylkiluiden alle ja kahdunpohjankorkeuden mittaaminen sivulle on mahdotonta. Tämä luultavasti aiheuttaa sitä puutuvaa kipua kylkiin. 
Öisin ei saa kunnolla unta kun pissattaa kokoajan ja tänne on rantautunut aivan järkyttävä närästys..
Onneks ei oo enää kamalan pitkä aika tän tuskallisuuden kanssa, maximissaan vain 5 viikkoa.. vain..
Okei näin sanottuna 5 viikkoa tuntuu IKUISUUDELTA. mä olisin valmis luovuttamaan tän tuskastuttavan olon ja painavan mahan jo pois.
Nyt ihan loppuajasta on iskenyt  kauhea kaipuu omaa vartaloa kohtaan, hoikkaa olomuotoa, sitä että vaatteet menee päälle, sitä että kengät saa jalkaan ilman kamalia supistuksia, öitä ettei närästä ja ei tarvitse tunnin välein juosta pissalle... Voi tuskastuminen. Ja tätä massuako vielä tulee ikävä?

Pitää yrittää keskittyä posiitiivisiin asioihin.. hmm eli tällähetkellä siihen, että meille VIHDOIIIN huomenna rantautuu pinnasänky <3 Voin laittaa nuppusen uninurkkauksen valmiiksi, ihanaa ihanaa!
Tänään uusin vähän meidän makuhuoneen tunnelmaa ja esittelen sitten varmaan koko makkarin uudelleen, kun saadaan nuppusen uninurkkauskin valmiiksi :)

Meidän sotku postaus myös luultavasti ilmestyy huomenna tai ylihuomenna!
Jotain muutakin puoli valmista mulla on teille tuolla luonnoksissa odottelemassa julkaisua, niin ja sitä kuuluisaa loppu silausta mitä ei vaan millään saa tehtyä. heh.

Nyt kello on jo kamalasti ja taidan lähteä vähän pötköttelemään, että huomenna jaksaa kahvitella anoppiloita!

Hyvää yötä <3

POKS 36+

Tänään poksutaan jälleen!
Viikkoja tulee täyteen tasan 36. Nuppu on siis kahden viikon päästä täysi-ikäinen ja neljän viikon päästä on laskettu aika eli viimeistään kuuden viikon päästä meillä on vauva VAUVA!

Mua alkaa niin kovin jännittää.. Ollaan nyt viikonaikana ostettu ihan hirveesti kaikkea vauva tavaraa, kaikki viimeiset kasaan mitä puuttuu.
Tällähetkellä puuttuvien listalla on pinnasänky ja amme! Eli lähes kaikki on kasassa. Turvakaukalon voisi asentaa jo autoon, vaatteet on pyykättynä kaapissa (viimeset itseasiassa kuivuu tällä hetkellä narulla) tutit on keitetty valmiiksi käyttöä varten, on valmennuttu synnytystä varten, panikoitu ja suunniteltu.
Koti alkaa näyttää siltä, että nuppu olisi tervetullut tänne jo <3

Mulla meinaa aina välillä iskeä viimehetken paniikki.. Tuntuu ettei tästä mitään tule ja kaikki menee ihan piloille ja en osaa synnyttää enkä osaa hoitaa vauvaa, ja mitäs jos ei tuu maitoa. Pitää vaan koittaa olla ajattelematta, onneksi on paljon tsemppareita ettei ihan iske oikeasti kamalaa paniikkia ylle!!

Massua viikolla 36+! Kohta taitaa olla aika päivittää jo massulehteäkin.
Mun mielestä toi maha on jotenkin kokoajan ollut alaspäin menossa? Hassun näköinen kun käy aina näin kuvista tuijottamaan :D Ei sitä luonnostaan niinkään erota?

Massu on selvinnyt ihan kokonaan ilman raskausarpia ja reidet. Sen sijaan pyllyyn niitä on ilmestynyt seka tisseihin ihan vain muutama haalea, joita ei edes erota kaukaa, eikä jos on esim. rintsikat päällä. Eli aika vähällä ollaan selvitty.
Nuo pienet tiikerin raidat sitten muistuttaa minua tästä pienestä ihmisestä myöhemminkin.

Olo alkaa olla jo aika huh huh. Hyvä oli vielä muutama viikko sitten naureskella, että ei mulla mitään hankalaa ole :)
Hah! Liitoskivut on riesana, tuntuu että ihan polvet välillä notkahtaa kun vihlaisee tuolta nivusista niin kovin. Kuukautiskipumainen jomotus eikun lisääntyy ja eilenkin makasin vain sohvalla kun sattui, yöllä heräsin ekaa kertaa TOSI kovaan supistukseen, maha ja selkä kramppas, tuntu kuin joku olisi jollain puristimilla painanut mahaa ja inhottava kipu säteili reisiin ja oikein poltteli. Onneksi näitä kivuliaita ei tullut kuin kaksi ja ne oli kestoltaan aika lyhyitä, ehkä vain muutaman sekunnin. Pitkään paikallaan istuessa mahaa alkaa pistää, varsinkin tuonne kylkiin.
Nykyisin myös sattuu melkein päivittäin päähän. Onkohan tämä normaalia?
Kävellessä supistelee ja jalat puutuu, eikä mun nahkasaappaatkaan mahtunu enää pohkeistä jalkaan :D Mitähän vielä..
Valitusta riittää, mutta kyllä mä sanoisin, että vielä täällä ihan ok voidaan :)

Ps. Toivotaan että lapsi on tyttö, meillä on nimittäin hänelle nimi valmiina <3
Kotona useinkin häntä jo kutsutaan tällä.

Neuvola 35+2

Ihan aluksi kaikille oikein mahtavaa vuotta 2014!! ♡
Kuukauden päästä 1.2.2014 on meidän laskettu aika iiik. Vuosi alkaa siis odotuksen täyteisesti, ihan jännittäääää :))

Mutta palataan asiaan. Meillä oli 30päivä joulukuuta neuvola käynti. Jotenkin mulle jäi ihan huono fiilis koko neuvolan jälkeen...
Mä tykkään hirveesti käydä neuvolassa ja odotan aina niitä käyntejä, mulla oli mahti paras neukkutäti ja juteltiin aina tosi kauan ja kyselin paljon ja sain hyviä neuvoja häneltä. Hän myös kyseli isimiehenkin kuulumiset ja mietteet oli aidosti kiinnostunut.
Kuten kerroin viime neuvola postauksessa mullahan vaihtui taas uusi terkkari. Me tullaan ihan hyvin juttuun ja hän on mukavan oloinen, mutta jotenkin... Käynti jätti ihan tyhjäksi..
Ymmärrän, että hänellä on iso työ uutena päästä "kärryille" jokaisesta asiakkaastaan, mutta silti.. Tuntuu, että asioille on yksi ja sama kaava ja siitä ei poiketa.

Edelisen neukkulan kanssa meillä oli tosiaan puhetta pelkopolista. Hän sitä kovasti suositteli, mutta päätin silloin viellä miettiä asiaa. Teidänkin kehotuksesta ajattelin, että käydäänpäs mekin nyt siellä! Pyysin häneltä sinne lähetettä ja aluksi tuntui että hän ei olisi sitä halunnut kirjoittaa. "Kun olet sanonut miettiväsi. Onko tilanne ihan akuutti. Eikö riitä jos puhuttaisi täällä neuvolassa" pidin kuitenkin pintani ja sain kuin sainkin sinne lähetteen. Toivotaan, että keretään saada vielä aika!!

Sitten kysyin tästä uudesta kovasta kivusta joka usein valvottaa yöllä ja välillä jomottaa päivällä. Tästäkin olen tainnut jo teille mainita, kipu on kuin kuukautisten aikaan. Alavatsaa jomottaa ja kipu säteilee reisiin ja selkään. Päiväs aikaan tämä yleensä on suhteellisen siedettävä, mutta nyt kipu on iskenyt jo kolme kertaa yöllä TOSI kovaan. Nukkumisesta ei ole tullut mitään, makaaminen sattuu, liikkumimen hieman helpottaa. Välillä kivun kanssa supistelee ja välillä ei.. Halusin tietää mitä tämä on ja onko aihetta huolestua ? Neuvolassa minua ei osattu neuvoa yhtään. "Seuraile kipua. Jos koventuu mene käymään synnärillä" mutta haluan vain tietää mitä tämä on? Hän ei tiennyt.
Googletin sitten asiaa kotosalla ja monessa paikassa oli sanottu, että kuukautis kipumainen tunne loppuraskaudessa johtuu kun kohdunsuu alkaa pehmentymään ja valmistumaan synnytykseen (sama tapahtuu kuukautisten aikana. Kohdun suu alkaa pehmentyä ja hedelmöittymätön munasolu pääsee valumaan kuukautisvuotona pois) ah! Kappas. Aika itseselvä asia kun nyt ajattelee. No onneksi oli googlesta apua :D!

Ja sitten mua jäi häiritsemään käynnillä myös se, että uuden ajan olisin saanut n. Kolmen viikon päähän eli noin viikko ennen laskettua!! Mitä kummaa?
Mulle sanottiin ennen, että käynnit lopussa tihenee. Mutta täähän nyt jo melkein harventuisi. Huonolla(tai hyvällä) tuurilla en olisi sielä edes kerennyt käymään jos neiti vaikka päättäisi ottaa varaslähdön..
Sanoinkin, että haluaisin ajan aikaisemmin.
Loppu on niin käsillä ja en uskalla jättää sen varaan että ns. "Pärjään kotona" ja mahdollisesti neuvolaan en enää kerkeisi.
Aikamme asiasta keskusteltua, sain itselleni ajan vajaan kahden viikon päähän. Huh heti keventyi mieli.

Kysymys taas teille!
Mulla tulee nykyisin kokoajan uusia kysyttäviä asioita ja siksi google js te rakkaat fiksut lukijat saatte auttaa mua. Valitettavasti mun kyselyinto neuvolaan on hieman laantunut, sillä tuntuu ettei sieltä enää saa niin hyviä vastauksia.
Mulla kuuluu nykyisin ihan alavatsasta outo NAPS ääni. Samanlainen kun vaikka naksauttaa esim. Ranteita, nilkkoja, sormia.. en ole tajunnut seurata tuleeko ääni säännölisesti. Yleisimmin älyän sen muutaman kerranpäivässä. Vieressö istuvakin voi sen hennosti kuulla.
Onko teillä ollut outo naps ääntelyä?
Mistä se johtuu?
Vai olenko vain tullut hulluksi :D

Laitetaanpas tähän väliin neuvola infot.
Neuvola 35+2
Paino: 66,7 (meinasin pyörtyä!!)
Painon muutos: +1,068 (joo on kinkku maistunut)
Turvotus: + (olisin voinut lisätä toiseb plussan perään. Tuntuu kun olisi täyteen puhallettu ilmapallo..)
Verenpaine: 113/82 ja 115/73 (aluksi oli taas alapaine hieman korkealla, mutta tasottui toisella mittauksella)
Pissa: puhdas.
Hemppari: 103 (ohho hupshei. Nyt täytyy vatipään muistaa syödä sitä rautaa!!)
Sf mitta: 31,0 (hienosti on joulupöhä maha kasvanut :) edelleen mennään keskikäyrien alla, mutta kasvu on silti ok)
Tarjonta: rt (raivolla tullaaan)
Syke: +140 (tämäkin on laskennut. Miksi? Koko raskauden syke on ollut +155. Liikkuessa se nousee edelleen, muuten tasoittunut)
Liikeet: ++ (tällä kertaa neukkulakin sai tuntea iloiset tumps tumps jamit)

Sitten! Ihmettelen miksi täällä päin ei ole synnytystapa arviointia?
Ennen muuttoa edellisessä paikassa siitä oli puhe ja sielä se olisi kuulunut.
Oletteko tai onko teille muille tehty synnytystapa arvio?
Mua jotenkin häiritsee miksi se ei kuulu. Entäs jos vauva ei mahtuisikaan syntymään alakautta, eikä sitä tiedettäisi kun vasta liian myöhään?
Ajattelenko taas tapani mukaan asiat liian dramaattisesti. Mua tää jäi silti häiritsemään. Haluaisin vielä ennen synnytystä yhden lääkärikäynnin...
No toivotaan, että päästään ainankin sinne pelkopolille.

Nyt lähden pikkuhiljaa nukkumaan. Luonnoksissa teitä odottaa 1.uudenvuoden postaus.
2. postaus mitä olen ompelukoneella kerennyt väkertämään.
3. Ale hamsterit. Mitä ostinkaan(ehkä yhdistän sen uuden vuoden juttuun, sillä me käytiin eilen vähän ostelu reissulla ja periaatteessahan se oli osa meidän uutta vuotta!)

Olisiko teillä viellä jotain toivetta mistä haluatte juttua?
Nyt saa pistää tulemaan ehdotuksia ja toteutan parhaat ;)

Nyt. Hyvää yötä kaikki!♡

34+0 ja joulutonttuilua

Tänään poksutellaan raskausviikkoja 34+!
Laskettuun aikaan on tasan kuusi viikkoa. Eli nuppu on 4-8 viikon päästä meillä!! Iik!!

Ihan hurjaa ajatella, että aikaa on niin vähän ja silti niin paljon. Me tänään just mietittiin, että aika on kyllä mennyt ihan tositosi nopeasti. Tuntuu että vasta saatiin kuulla. Viikkoja oli 6+hmm.. ehkä kolme tai neljä!! Ja nyt ollaan jo viikolla 34 hui sentään!
Viimestään 8 viikon päästä ollaan ihan oikeasti iki onnellisia vanhempia ♡

Sitten vähän joulu läpinää! Me käytiin eilen jouluostoksilla (jooooo ei onneks taas jätetty yhtään viime tippaan :D) ja hoitamasss viimesiä virasto asioita.
Meidän oli tarkoitus lähteä hyvissä ajoin aamusta tai päivästä ajelemaan viikonlopuksi anoppilaan. Kunhan eka käydään nopeaan kaupungista viimeiset joululahjat. Se tosiaan siitä nopeaan käymisestä. Me päästiin vasta vaille viis kotiin! Muutama muukin oli tainut jättää joululahja ostokset ihan viime tippaan... huhhei..

No nyt ollaan kuitenkin anoppilassa ja huomenna kotiin viettämään joulua ja näkemään taas kaikki ihanat sukulaiset läpi! :) Mä vaaaan niiin ootan kinkkua!! Nam nam NAM!

Otin tänään operaatioksi lahjojen paketoinnin.
Isipappalan lahja on herkuttelu lahja. Sielä on pussi erilaisia suklaa lajitelmia, chilimajoneesia, joulukahvia, mun itse tehtyjä tuikkuja ja tulevalle papalle pappala ovi kyltti.

Äitimummin lahjassa on pussi erimakuisia kuivahedelmiä ja pähkinöitä, leena lehtolaisen kirja ja ristikko lehti mun itse tekemät tuikukupit myös ja mummila kyltti tulevalle mummille.
Lahjoja en tänä vuonna muille edes ostanut ja nämäkin lahjat oli tosi pienet ja yksinkertaiset. Meidän budjetti noiden vauva hankintojen kanssa oli tositosi pieni, mutta uskoisin että vanhemmat tämän ymmärtää :)

Appiukolle ostettiin viiniopas 2014 kirja ja anopille jalkahoitopaketti ja jalkakylpy suolaa.
Pienesti siis vain muistimme.

Nyt painun sohvalle tuijottamaan telkkaria ja taidan syödä pari palaa tummaa suklaata, ahnam♡ 

POKS 33+0

Tai oikeastaanhan me poksuttiin jo lauantaina!
Mulla on vaan jotenkin ollu olevinaan niin hirvee kiire, etten mä oo millään kerenny teille tänne kirjottelemaan. Mun kiire on pitänyt sisällään mm. Joulusiivousta, joulupyykinpesua, jouluruokien maistelua..
Ehh.. Oon myös ollu vähän laiska, ja en oo vaan saanu aikasiks kirjottaa mitään.
 Ja oikeasti mun edelleen jatkuva unettomuus vetää välillä voimat ihan kokonaan pois. Toisinaan nukun yöt ihan hyvin(jos ei lasketa vessassa rumppaamista) mutta useimmat yöt ovat inhottavia, levottomia ja unettomia, edelleen..

Mm. viime yönä.
Menin jo kymmeneltä nukkumaan kun väsytti iihan kamalasti, ja nukahdinkin aika helposti, heräsin kuitenkin 12 vessaan ja sen jälkeen ei uni tullutkaan..
Mun yöhön kuului mm. kaksi yöpalaa, kirjan lukua ja elokuvan katsomista. Lopulta sain unta joskus viiden aikaan. On niiiin turhauttavaa vain pyöriä..
Viime yönä mua kuitenkin valvotti supistukset...
Niitä tuli todella usein ja sen seurauksena kävi aina pissittämään ja rumppasin jopa 2x tunnissa vessassa.
Supistukset itsessään oli kivuttomia, mutta silti mahaa jomotti vähän niinkuin kuukautisten aikaan, kipu levisi välillä reisiin asti. Mitähän tämä kipu on? Kertokaa?
Kipu ei kuitenkaan tullut siis supistusten mukana vaan kesti koko aikaisesti, todella ikävä kipu..

 
Tänään haettiin hoitoalusta hoitopöydälle, tilattiin pari kivaa vauva juttua kotiin, huomenna mennään vähän jouluostoksille ja keskiviikkona meille saapuu, arvatkaa mitkä??!
VAUNUT! Vihdoin vihdoiiin meille kotiutetaan vaunut. Mähän olisin kokoajan halunnut valkoiset nahkaiset emmaljungat, mutta tosiaan budjetin takia laskettiin vähän vaatimustasoa ja tyydyttiin toisenlaisiin. Esittelen ne teille kun ne saapuvat! Nekin on aika kivat, minusta.
Millaisia vaunuja teillä on?

 Vielä tarvitaan pinnasänky. Me haluttaisiin sellainen missä päädyt olisivat kaarevat, ei siis täysin suorat ja valkoinen pinnis olisi se mieluisin! Kohtahan tässä tulee jo kiire x)
Meidän piti myös mennä ennen joulua ikeaan ostamaan mm. patja pinnikseen, muovifrotee alustoja ja muuta pientä vauva tavaraa, no reissua ei keretty tehdä ja nähtäväksi jää jaksanko sitä enää joulun jälkeen toteuttaa..

 Mä yritin kuvata teille meidän karvavauvaa, mutta sen näköjään oli kivempi leikkiä tuolla kameran narulla. Lopputulos=toivotonta.

Nyt oikein ihanaa alkuviikoa kaikille <3

POKS! 30+0!

Tänään taas poksutellaan tasalukuja 30+0!
Elikkä raskausviikko 31 käynnistyy nyyt. Synnytys lähestyy. 10 viikkoa laskettuun aikaan.

Keräänpä teille vähän faktatietoa raskausviikosta 31+. TÄÄLTÄ voi lukea kokonaisuudessaan viikon 31 tapahtumat. Tai halutessaan valita ihan minkä viikon vain ja lukea vauvan kehityksestä ja äidissä tapahtuvista muutoksista.

Vauva

Sikiön paino: 1600g
Pituus CRL: 26,5 cm
Koko pituus: 36 cm
Vihiä antavat vauvan mitat tällä viikolla! Nuo ovat sitä kuuluisaa keskikäyrää, eli jokainen voi olla huoletta +/- molemmin puolin mittoja.

Sikiön aivot kontrolloivat hänen hengitystään, eli tällä viikolla vauva alkaa hengittelemään tasaisemmin.
Vauva säätelee itse lämpötilaansa, Vau!
Vauvalle on kasvanut kunnon hiukset, voi että! Millaisethan hiukset meidän nupulla on?
Untuvakarvoitus alkaa häviämään, eli ihosta alkaa tulla ihon tuntuinen.
Vauva liikkuu niin paljon kuin mahdollista pienessä tilassa, Juu! sen on tää äippä huomannut kyllä!

Nainen

Enää 10 viikkoa jäljellä! No jep niimpä! alkaa jännittää..
Hermosi voivat olla kireällä ja et jaksa aina olla kärsivällinen, no ei onneksi niin kireällä kuin alussa. Mutta joo, on taas välillä vähän ärtyisä olo.. jännittää..
Täytyykö yhtä äkkiä alkaa siivoamaan laatikoita, kaappeja, kellaria? Muista että on se päivä vielä huomennakin. Oi kyllä!! Saan kummallisia inspiraatioita ja ne täytyy toteuttaa h e t i. Kovin alas laskenut hempparini vain vähän verottaa jaksamista.
Suonikohjuja, Ei saa seisoa pitkään, makaa jalat kohti kattoa, joo näitä ihanuuksia taas..

Loppuun vielä muutama ei niin perus mahakuva.

 

 

 

 

Mitä tekee mieli? mitä ei?

Mitä oon himoinnu kun hullu, ja mikä saa mut kiertämään jonkin kaukaa.
Puheenaiheena siis raskausajan mielitekoja ja kuvotuksia. Mulla ei ole kovinkaan montaa koko raskaudenajan samana pysynyttä must have herkkua ja hyi yäk tuotetta.
Oon huomannu et himot vaihtuu ihan yhtä usein kuin mielialatkin. Toisaalta se on ihan kamalan vaikeeta näin, et voi varautua mihinkään pitämällä sitä kaapissa, yh. Ja jos ostat tän viikon herkkua kaappeihin se saattaakin olla ensiviikon kuvotus.. Ei ei tosiaan oo yhtään helppoo olla raskaanaoleva nainen!!

Alussa mun pahimpia himoja olivat:
Jääkylmä maito, kaurapuuro, herneet, pähkinät.. oi nam namamma!
Tuntui että suolainen maistui hyvältä, pähkinät, sipsit.. kaurapuuroonkin lisäsin vain suolaa !

Ja mun ehdottomia inhokkeja oli:
Subwayn patongit ja salaatit ja kaikki se haju ja ulkönäkö yääk!! (ja on vieläkin..) Sekä hesburgerin ateriat..... yyyh!
Sinä päivänä kun sain tietää olevani raskaana, käytiin hesburgerista ruokaa kotiin, mulla oli paha olo jo ennen syöntiä ja arvaa vaan parantuiko se tuolla. loppuillan tuli se ällö hampurilainen mun suuhun. Subway tökkäs jo ennenkuin tiesin olevani raskaana, olin selvinpäin baarissa ja käytiin subissa kotiin tulo matkalla syömässä, meinas lentää subit takasi aika vauhilla..

Jonkin aikaa mentiin näillä kun alko taas tulla vaihtelua mun mieliteoille.
Uudet pakko saada himot olivat:
Maito edelleen, valkosuklaa ja näkkileipä!!
Maito on ehdoton kestosuosikki ja varsinkin sen kanssa mutusteltu näkkileipä, nam! maitoa meni 1,5 litraa päivässä ja näkkileipä pakettikaan ei kestäny kun paripäivää. Uus ensimmäinen makean himo oli valkosuklaa.

Ja mun yökkötyksiin meni sitte:
Se kaurapuuro, se tökkäs vaan yks aamu niin pahasti hyihyihyi! Kahvi(yhyy valitettavasti joo...) sekä kana!
Yks aamu se kaurapuuro vaan maistu jo kerran syödyltä ja sainkin yökkiä sitä.. hyi.. Kahvi kahvi siitä luopuminen oli niiiiiin vaikeeta.. Ja kana, mä oon aina rakastanu kanaa, pelkkää kanaa oi nam! ja nyt, se koostumuskin suussa.. huhhui

Nämäkin meni ajallaan ohitse uusia himoja taas tälläkertaa oli:
Ruisleipa oo nam, kaakao! ja trio jäätelö!
Ruisleipää tuoreena tai ruisleipää paahdettuna ja iiisoiso kuppi kaakaota perään, kylmää sellaista! Ja trio jäätelö voi ahnam! en ikinä oo tykänny jäätelöstä mutku mutku..

Ja ällöttämään rupesi:
Tonnikala!! hyihyihyi nään vieläkin sen olevinaan löytäväni silmän ja sen mädäntyneen viemärin haun, ääää!!
Syötiin yks ilta tonnikala salaattia, joka yleisesti on ollu mun herkkua mut nyt sekin stoppas... se maku ja haju ja mielikuva... joo ei kiitos enää!

Himot vaihtelee vielä nykyisin, vaikka ovatkin jo huomattavasti tasoittuneet, eikä ihan niin useasti tule pakkosaada hetinyt tai saan raivarin himoja.

Nykyisin mm. himoitsen näitä ruokia ihan sekaisin päivästä riippuen:

Pulla, korvapuusti, omenapiirakka, mustikkapiirakka, JOULUTORTUT! eli leivonnaiset!

Kahvi! (jeeejee maistunut on taas parisen viikkoa) mauttomat keksit (digestivet tai jotkut halppikset missä siis ei ole mitään makua xD..) sprite, vaniljavanukas, pinaattiletut, sellaiset mustat ja punaiset rinkula karkit jotka on kirpeitä ne on niiin parhaita! mandariinit/satsumat mitä hittoja ne nyt onkaan, uusin himo! ja edelleen esimerkiksi maito, ruisleipä ja kaakao on iso nam ! hih !

Mieli on tehnyt myös äkillisiä pakko saada ruokia kuten: maksalaatikkoa, päärynöitä, perunamuussia. Ja kateellisena aina tuoksutan kuinka hyvältä haisee meidän kissan ruoka.. onneks ei tee mieli maistaa.

Ja hyvinkin vaihtelevina ällötyksinä on mm:

Kana(edelleen) subway(edelleen) pizza(ählypizza yök, löysin joku kuukaus sitten mustan karvan pizzastani ja ei oo tehny mieli..) pirkka kinkku (joo en tiedä miks pirkka mut se on vaa kamala...) isoina määrinä edelleen makea (suklaata ei voi syödä kun pari palaa ja muutama karkkikin riittää, ei sinällään ällötys. tekee mieli ja pari riittää ja sitten tulee se ällötys) edelleen ällöttää myös tonnikala, pikaruuan haju..

Ja myös äkillisinä ällötyksinä on ollut: se maksalaatikko, sulanut juusto, dippikastike..

Nää tosiaan vaihtelee hyvinkin usein. Usein käy myös sillä tavalla, että jotain tekee aivan uskomattoman paljon mieli ja kun syöt sitä niin yäääk! tai toisinpäin..

Jälkeenpäin mua oikein naurattaa.. Ei tosiaan ole helppoa itsekkään kestää perässä mikä milloinkin on in ja mikä out hahhaa!

Miä himoja ja ällöjä teillä muilla on ollut?

Kaikki kuvat on täältä eli google auttoi mua!

27+0!

Poks poks poksutellaan pyöreitä 27+0! Eli tasan kolme kuukautta laskettuun aikaan ja niin viimeinen raskauskolmannes alkaa!! Iiik!!
Positiivistä tässä on se, että älytön väsymys josta kärsin alkuaikana on hävinnyt ja suurimmat hormooni mielialan vaihtelut on tasoittuneet. Tai siis.. Sanotaanko, että ei enää niin stressaa ja varsinkaan kiukkua ja räjähtele niin helpolla! Mutta edelleen surustun tai liikutun niin pienistä, sniif.
Mä niin malttamattomana haluisin, että aika menis siivillä ja saisin nähdä nuppusen! Toisaalta mä toivon ettei, mua pelottaa.. mua pelottaa varsinkin synnytys, mulla on sairaalakammo, verikammo, mailman alhaisin kipu kynnys, valitan helposti (heh heh...) oon oikee MAMIS!! Ehkä parempi etten ajattele sitä vielä, ikinä....
Monihan sanoo, että raskauden aikana nainen tuntee itsensä kauniiksi ja halutuksi ja uuh nii seksikkääksi! JEP JEP! Mä en nyt ihan allekirjota tätä lausetta!
Kuvitelkaa sellainen tuhatkiloinen valas makoilemassa rannalla, ihanat pitsiset alusvaatteet(jotka mahtuu päälle vain puoliksi..) yllänsä.. Noniin eiköhän se seksikkyys mennyt jo siinä. Hah.
Tässä kuitenkin teille muutama kuva kasvavasta mahasta ja köhh mun muodottomaksi menneestä(taisiis!! Täähän on hirmu muodokas, mm. Muhkurainen) kropasta.