Neuvola 36+5

Tänään siis oli jälleen neuvola. Mulla oli aamulla ensimmäistä kertaa ikinä sellanen fiilis, ettei huvita lähtee neuvolaan. Mulla jäi viime kerrasta tosiaan sellainen maku suuhun, että ääh ja puuh. Yleensä oon tykänny käydä ihan hirmusesti neuvolassa ja on ollu tosi ihana päästä juttelemaan ihmisen kanssa, joka asioista paljon kaikkea tietää ja jolta voit kysyä ihan mitä vain.

No ehkä tämä vielä tästä.
Kävelin neuvolaan ja oli ihana haukata heti aamusta vähän raitista ilmaa nassuun. Olin jopa vähän ajoissa siellä, kun ajattelin varata matkalle aikaa jos alkaa kovastikkin supistelemaan (niinkuin nykyisin aina kävellessä) voin taapertaa hitaasti paikalle.
Mutta tänään ei edes supistellut ja oli ihana kävellä pitkästä aikaa! :) Kotiin tullessa kiersinkin hieman pidemmän reitin kautta ja kävin kaupasta maitoa kotiin.

Neuvola ajat oli myöhässä ja kerkesin aulassa lueskelemaan vähäsen aikaan kaksplussaa. Ois hirvee hinku tilata joku kiva vauvalehti kotiin, sais vähän tietoa ja varmasti tosi hyviä faktoja moniin asioihin.
Mutta saa nyt nähdä, lehdet on niin kovin kalliita ja mitenhän se aikakin(tai lähinnä malttaako) sitten lehtiä käydä lueskelemaan..
Tuleeko teille jokin vauva lehti? :)

Mainitsin ekana kun terkka kysy mun vointia, että päähän on sattunut viimeisen viikon ihan jokaisena päivänä. Hän kyseli onko ollut kovaakin päänsärkyä, näköhäiriöitä tai pahaa oloa.
Pahaa oloa ei onneksi ole ollut, mutta pieniä näköhaittoja silloin kun päähän sattuu kovasti (ja näin mulla on myös normaalisti, joten vaikea nyt rinnastaa onko kyse ns. vain päänsäryn aiheuttamista häiriöistä)

Sitten terkka varovasti sanoi, että pissassakin oli ihan hieman proteiinia.
Kuulema ihan todella vähän, ei huolestuttavaa määrää. Mutta kun kerran päänsärkyäkin on ollut oireena niin kiinnitetään siihen proteiniin määrään huomioita.
Mittailtiin seuraavaksi paino  (joka on taas noussut ihan hurjasti...) Ja hemppari joka sekin on onneksi hieman noussut ja sitten verenpaineet, jotka nekin nousseet..
Ensimmäisellä mittauksella paineet oli 131/89 toisella kerralla 126/85 ja viimeisellä kerralla vielä 113/77. Ne kyllä onneksi laski kun olin hetken paikoillaan rauhassa ja hiljaa.
Tähän kyllä kiinnitettiin huomiota, sillä aluksi paineet oli kuitenkin hieman liian korkealla, vaikka terkka sanoi, että usein raskausmyrkytyksessä paineet ei levossakaan laske alemmas.
Sain kuitenkin viikonpäähän pikaisen mittaus tarkastuskäynnin. Otetaan pissa ja paineet ja niin päänsärkyä mun täytyi tarkkailla kotona kuinka usein sitä ilmenee viikon sisään.
HUI. Kovasti hän vakuutteli, että vielä ei ole aihetta huoleen, mutta kyllähän se laittaa vähän mietityttämään, että entäpä jos...
No toivotaan ettei.

Sitten Neuvola mittauksiin:

Rv: 36+5
Paino: 68,2
Kg muutos/vk: 1,050 (oho hups..)
Turvotus: + (iso plussa.. saappaat ei mee jalkaan.. ja nominationkin puristaa ranteessa..)
Verenpaineet:  131/89, 126/85 ja 113/77
Pissa: h+
Hemppari: 111
Kohdunpohjan kork.: 32 cm
Tarjonta: rt
Syke: 145+
Liikkeet: ++

Kaikki oli muuten onneksi hyvin ja vauva on kasvanut nätisti. Sykekkin kuului hyvin ja liikkuttiin ihan nätisti :)

Sitten asiasta ihan toiseen.
Mä lupasin teille kertoa meidän ikean reissusta!
Meidän oli siis tarkoitus lähteä miehen siskon kanssa maanantaina, eli loppiaisena viettämään pyhäpäivää kuopion ikeaan ja matkukseen. Ostettavaa ei oikeastaan sen kummemmin olisi mulla ollut, ehkä muovifrotee lakanoita ikeasta..
Lähdettiin heti aamusta kymmenen aikaan ajelemaan kuopioon päin, me päästiin ehkä n. 40 kilometriä etenemään kun suoraan tielle auton eteen pomppas risukosta joku metsäkauris, peura.. joku tälläinen?
Me säikähdettiin ihan kamalasti, koska eläin tuli niin ylättäen.
Tömpsäys vain kuului ja eläin juoksi vielä metsään takaisin. Onneksi tien vieressä oli suuri P-paikka ja pysähdyttiin siihen, molemmat täristen säikähdyksestä.
Auto koki aika suuret vahingot, etuosa oli aika lailla tohjona, me molemmat oltiin kuitenkin kunnossa ja selvittiin säikähdyksellä!
Onneksi heillä on aika jämäkkä auto ja tömpsäys ei sisälle päin ollut kovinkaan iso, ei törmätty mihinkään, enemmin se oli sellainen pieni nytkäys.

Onneksi moni ihana ohiajaja pysähtyi kyselemään ollaanhan kunnossa ja katsomaan onko auto ihan entinen.
Poliiseja odotettiin paikalle about tunti, he katsoivat auton ja sanoivat, että voitte ajaa kotiin rauhallisesti hiljaista vauhtia, auto kestää kuulema sen matkan.
Hirviporukka tuli vielä etsimään sitä eläintä, joka todennäköisesti loukkaantui törmäyksessä.
Toivottavasti se löytyy, eikä ole jäänyt kärsimään mihinkään.
Auto meni onneksi vakuutukseen ja me tosiaan säästyimme ihan säikähdyksellä! Kaikki kunnossa!

Soitin sitten vielä täällä gravidaan, äitipolille ja kerroin tilanteen ja kysyin tullaanko näyttäytymään.
Sieltä sanottiin, jos en mihinkään ole osunut, vauva liikkuu normaalisti ja mitään vuotoa ei ole, ei tarvitse tulla tutkimuksiin.
Toki sieltä käskettiin seurailemaan tilannetta pari päivää ja varsinkin jos ilmenee mitään poikkeavaa niin synnärin kautta vaan päivystyskäynnille.

Luotan siis heidän sanaan ja täällä tosiaan ollaan liikuttu ihan normaalisti eikä mitään kipua tms ole ollut, joten saatan nyt huokaista helpotuksesta  kun neuvolassakin sydänäänet oli normaalit :)