Mitä tänne kuuluu?

Mitä meille kuuluu?

 Meidän isopieni neiti on jo 1kk vanha! :)
Aika se vaan juoksee ihan kamalan nopeaa tahtia tuon pienen kanssa ja mä en oo vaan mitenkäänpäin kerenny kirjottaa tänne enkä edes käydä koko bloggerissa!! Ollaan käyty paljon kylässä, mummilassa, pappalassa, isomummilassa ja mummivaarilassakin käytiin :)
Oikea reissumuksu ja reissuviikko takana ♡
Vähän jännitin kyläilyä tuon pienen kanssa, mutta kaikki meni tosi hienosti ja pikkuihme on sulattanut jo kovinmonen ihmisen sydämmen!

Tai eihän se enää kohta mikään pieni edes ole, musta tuntuu että neiti on kasvanut jo nyt aivan tosi hurjanpaljon isommaksi! Hän näyttää kasvoiltakin niin isolta tytöltä!! Maito maistuu ihan hurjasti ja veikkaan että painoakin on jo reippaasti yli 4 kiloa.
Voi äidin pieni kun se aika rientää niin hurjasti. Meillä on ylihuomenna 1kk neuvolakin!! Huii!!

Miten neiti syö?

Meillä alkaa pikkuhiljaa olemaan rytmi kohdallaan. Toki se saattaa päivittäin heittää tunnilla tai parilla sillä täydellisen rytmin ylläpito noin pienen ihmeen kanssa on ihan TÄYSI mahdottomuus.
Suurinpiirtein rytmi meillä kuitenkin alkaa jo olla :)
Neiti syö suurimman osan pullosta ja siis korviketta. Valion tuuti on ollut aika sopiva meille. Aluksi syötiin nan1 ja maha oli kovin löysällä ja kakkaa tuli kokoajan. Vaihdettiin n. Kahden viikon iässä tuutiin ja mun mielestä se on ollut parempaa kuin hyvää :)!
Meillä siis neiti sai ensimmäiset ruokansa sairaalassa pullosta. Kaksi ensimmäistä päiväähän tyttö joutui olemaan vastasyntyneiden teholla ja sielä hänelle annettiin pelkkää pulloruokaa (kahden tunnin välein, 30 milliä maitoa) sain aina yrittää imettää tyttöä teholla käydessä, mutta maitoa ei tullut tippaakaan ja neiti ei siis jaksanut edes imeä tissiä. Maitoa alkoi tulla vasta kotona kunnolla ja sitä tulikin paljon. Sain pumpattua päivässä n. 200-400 milliä plus imetys päälle. Jostainkumman syystä maidon tulo tyssäsi kuin seinään n. Viikko sitten. Yritän antaa neidin imeä tissiä, hän jaksaa sitä n.5-10 minuuttia imeä ja sitten menee hermo kun maitoa ei tule kuin tippa tai pari, enkä saa enää edes pumpattua yhtään. Joten siis pullolla ja korvikkeella mennään joka syötöllä. Öisin saatan nostaa välillä tytön nukkumaan meidän viereen ja tyrkkään tissin suuhun. Yö aikaan maitoa saattaa välillä tulla edes vähän enemmän ja neiti jaksaa sitä hetkisen syödä ennen nukahtamista, sitten kun heräillään niin onkin kamala huuto pullon perään.
Korvikkeiden kanssa pelaaminen on ihan kamalan kallista ja pullorumba varsinkin yöllä hankalaa.

Mulla ei ole mitään pakkomiellettä imetykseen. Mun mailma ei romahda jos joudun antamaan lapselleni korviketta. Tottakai olisin toivonut, että maitoa riittäisi niin paljon ettei korvikkeiden kanssa tarvitsisi puljata ollenkaan ja voisin antaa tytölle sen verran ravintoa kun hän tarvitsee.
Mutta minkäs teet.

Kyllä se vähän pahalta tuntuu kun ihmiset arvostelee miten mun lapsi ei saa tarpeeksi läheisyyttä ja kuinka se sairastuu kun ei saa tissimaitoa. Mua myös inhottaa kun ihmiset sanoo etten yritä tarpeeksi ja että vauvojen tehtävä ON imeä tissiä ja kyllähän sen nyt pitäisi onnistua..
Olen itsekkin ollut ns. Korvike vauva ja ihan hyvän elämän olen elänyt ilman tissimaitoa. Aluksi mullakin oli vähän epäonnistuja fiilis kun maitoa ei riittänytkään. Kaikkilla vaan puhuttiin kuinka ihanaa on imettää ja kuinka se läheisyys vauvan kanssa on parasta.
Onneksi älysin, että pääasia on kunhan neiti saa mahansa täyteen, oli se sitten tissistä tai pullosta.
Ja läheisyyttä voin pienelle rakkaalle antaa muutenkin ♥!

Meillä syödään n. Kolmen tunnin välein n.90-130 milliä. Välillä syöttö väli saattaa olla vain kaksi tuntia jolloin vähemmän maitoa riittää, joskus ollaan saatettu nukkua neljäkin tuntia jolloin maitoa menee enemmän.

Onko ruudun toisella puolella muita korvike vauvoja?
Ja paljon about teidän kuukauden ikäiset syö maitoa?

Miten neiti nukkuu?

Neiti nukkui aluksi vähän huonosti. Aina sai sylitellä ja juuri kun kerettiin uneen niin herättiin taas ylös. Saatettiin nukkua10minuuttia tai tunti. Olla hereillä muutama minuutti tai tunti. Kokoajan oltiin ns. Valmiustilassa.
Nykyään nukutaan jo vähän paremmin :)
Yöunille neiti käy vähän vaihtelevasti. Ollaan yritetty, että unille käydään kahdeksan aikaan. Tällöin jäisi itselle aikaa käydä suihkussa, keittää pullot ja tuti, laittaa paikat kuntoon ja syödä iltapalaa :) JOS neiti on saatu unille kahdeksan aikaan. Hän herää 22-23 syömään, jonka jälkeen koko poppoo mennään yhdessä nukkumaan! On myös iltoja jolloin neitikin rauhottuu vasta tuolloin myöhemmin kun mennään yhdessä nukkumaan. Niin ja meillä nukutaan hienosti omassa sängyssä.
Seuraava herääminen on 2-3 aikaaan syömään. Välillä yöllä neiti heräilee jo 12 aikaan, jolloin nostan hänet viereen ja koitetaan imeä tissiä ja mamikin saa torkkua vielä hetken ennen ensimmäistä syöttöä.
Tämän jälkeen mennään taas nukkumaan hienosti omaan sänkyyn ja seuraavan kerran heräillään 5-6.30 syömään. Unia jatketaan vielä vaihtelevin menestyksin 9-11, välillä omassa sängyssä nukkuen tai äidin vieressä ja vähän tissillä roikkuen :D!

Kun ollaan heräilty äippä keittää kahvia ja neidille suoritetaan aamupesut ja päivävaatteet päälle. Seurustellaan hetki sohvalla kahvia hörppien, jonka jälkeen massu täytetään maidolla ja mennään unille. Useinmiten ulos, koska siellä nukuttaa niin hyvin :)!
Nää aamupäiväunet ulkona on mun pelastus. Saa keitettyä taas pullot, siivottua ja laitettua itsensä kuntoon. Päiväuniajasta riippuen joskus teen ruuan. Ulkopäikkärit on yleensä n. Kolmen tunnin mittaiset :)!
Sieltä heräiltyään päivä yleensä menee vähän levottomasti. Uni ei saata kunnolla tulla tai ei malteta nukkua, joten tässä saattaa tulla pidempi hereillä olo pätkä!

Kuitenkin 4-5 aikaan me lähdetään yleensä lenkille tai vaikka vaunuilla kauppaan, jonka jälkeen neiti taas nukkuu iltaan. Jos ei mihinkään lähdetä, uni tulee yleensä omassa sängyssä.

Sitten ollaankin taas illassa ja rumba alkaa alusta :)!
Kuten sanoin rytmi ei minuutilleen jokapäivä todellakaan toimi, mutta aika pitkälle ollaan saatu päivät menemään näin.

Mitä neiti osaa?

Neiti osaa kannatella omaa päätään  jo todella hienosti! Toki niskaa pitää tukea esim. Nostaessa, mutta paikallaan ollessa neiti nostelee päätään kokoajan itse.
Meillä on opittu myös pikkuhiljaa seurailemaan katseellaan ääntä ja liikettä. Typy on kova tarkkailemaan ja tykkääkin seurata mitä  ympärillä tapahtuu. Leluja on myös tosi kiva tuijotella, vaikka niistä ei muuten mitään ymmärretäkkään.
Neiti hymyilee paljon! Veikkaan että suurinosa on vielä tahattomia hymyjä, mutta välillä höpötellessä ja hipsutellessa äiti saa muutaman hymyn. Myös massu täynnä maitoa hymy on herkässä! :D
Neiti tarraa kiinni kaikkeen mihin voi, muiden sormiin, hiuksiin, hupparin naruihin! Ja puristus voima on ihan tosikova jo.
Jokapäivä ilmenee uusia pieniä taitoja joista saadaan olla tosi ylpeitä!♡

Kaikin puolin meillä menee aika kivasti. Yhdessä vaiheessa massu meinasi vaivata kovasti ja valvottuja öitäkin kertyi muutamia. Nyt on mennyt massunkin puolesta paremmin (toki edelleen on satunnaisia päiviä/öitä jolloin massuvaivaa) Neiti on kyllä aika kiltti eikä paljoa turhia itkeskele! :)

Saatte hei varmaan huomenna pelkän kuvapostauksen. Tää tekniikan ihmelapsi ei saanut niitä himputin kuvanmuokkaus ohjelmia toimimaan. Joteen, huomenna uus yritys! :D