Minun toinen äitienpäiväni alkoi oikein ihanasti, Pinja mut herätti tuomalla itse taiteilemansa piirustuksensa kanssa ja sen jälkeen sain vielä aamupalankin sänkyyn, ihanaa vaihtelua! Tosin rauhassa nautittu aamupala oli kaukana kun pikku mimmi ryösti mun lautaselta ja leivänpäältä puolet aamupalasta, heh!
Mä leivoin meille ihania suklaamustikka kuppikakkuja äitienpäivän kunniaksi, perinteistä kakkuakin mietin, mutta halusin tehdä jotain muuta ja mustikoitakin pitäisi saada syötyä ennen muuttoa(joka on muuten ensi viikolla, iik!) pois, koska kaikkien niiden kuljettaminen paiksta a paikkaan b olisi ihan turha rumba ja mustikat todennäköisesti sulia... Eli päädyin tekemään kestosuosikkeja eli tummasuklaa mustikka kuppikakkuja mustikka kreemillä! Ne on vaan super nam!
Ohje on väännetty aika pitkälle mun omasta päästä.
Olen tosi huono kokkaamaan tai leipomaa ohjeiden mukaan. Haluan aina soveltaa ja keksin uusia ideoita mitä haluaisin kokeilla, joten muokkaan ohjeita sen mukaan. Ja kuten arvata saattaa kaikki ei aina suju niinkuin pitäisi!
Mitä äitienpäivä merkitsee?
Mun mielestä äitienpäivä on aika normaali päivä vaan, toki aamupalat sänkyyn ja kukkia ja hyvää ruokaa jutut on tosi basic, mutta kyllähän äitiyttä arvostetaan (pitäisi ainankin..) muinakin päivinä, äitiä voi muistaa ihan jokaisena päivänä ja äitiydestä saa ja pitää myös olla ylpeä ihan jokaikinen päivä. Tottakai on ihana muistaa ja juhlistaa tätä päivää ja yllättää omakin äiti samalla jollain kivalla lahjalla tai vaikka sitten leipomalla joku ihana kakku ja juoda kahvit yhdessä, rauhassa ilman kiirettä.
Äitinä olo on ihanaa, haastavaa, palkitsevaa ja samalla aivan todella rankkaa!
Äitin olo on isoin asia mitä mulle on koskaan käynyt. En koskaan ennen Pinjaa olisi voinut uskoa mitä tämä on, millaista tämä on..
Että samaan aikaan rättiväsyneenä ja hermot riekaleilla yksi hymy tai pieni ääni jalkojen juuressa joka kuiskaa "äittää" ja vetää housun lahkeista halutessaan huomiota voi saada itsellekkin hymyn hyylille ja kokopävän paremmaksi.
En koskaan osannut kuvitella miten paljon jotain voi rakastaa, niin paljon, että ikävä voi iskeä toisen ollessa erihuoneessa tai ikävän iskiessä matkalla lähikauppaan. En koskaan tiennyt kuinka paljon voi pelätä, pelätä että jotain kamalaa sattuu.
En koskaan tiennyt, että yhtä aikaa voit olla super ärsyyntynyt ja samalla hetkellä aivan myyyty pienelle äkäpussille.
Äitinä olo saa aikaan niin suuria tunteita, että niitä ei osaa kuvitella ennen kuin ne pääsee kokemaan itse.
Äitiys on myös aihe josta saa olla ylpeä!
Sinä olet saanut maailmaan jotain näin hienoa ja upeaa.
Tuo pieni hienous rakastaa sinua enemmän kuin mitään, sinä olet hänelle enemmän kuin yhtään mikään muu.
Sinä ohjaat häntä, sinä neuvot ja opetat hänelle uusia asioita ja taitoja, olet hänen kaikkensa.
Hän katsoo sinua täynnä rakkautta ja hymyilee koska olet hänen sankarinsa, aina!
Nyt vanhempana ja äitiyden myötä osaan arostaa myös omaa äitiänikin enemmän kuin ennen!
Tiedän että kaikki ne rajat ja kiellot on rakkautta, kaikki ne riidat ja taistelut mitä saan tehdä on rakkautta, se on niin suurta rakkautta, että sen tajuaa vasta sitten kun sen saa kokea itse.
Äiti <3
<3 Hanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)