Neuvola 32+4

Eilen oli taas neuvola ja mulla vaihtu (yllätys..) jo neljättä kertaa neuvola täti. Välillä on tosi inhottavaa alkaa ihan alusta uuden terkkarin kanssa ja kertoa alusta asti kaikki jutut ja tutustua uudestaan..
Stressasin sinne menoa ja mietin, että millainenhan tätikkä saadaan nyt? onkohan se mukava?

No pelot oli onneksi turhia. Saatiin tosi mukava neukku täti, nuori sellainen. Itselle henkilökohtaisesti on helpompi puhua nuoren ihmisen kanssa, joka osaa nähdä asiat enemmän näin nuoren näkökulmasta.
Tykkäsin kyllä ja tultiin hyvin toimeen, juttua riitti. Puoltoista tuntia saatiin eilen menemään höpistäessä :)

Kaikki oli kunnossa ja pikku neiti on löytänyt onneksi ehkäpä jo pysyvän asentonsa. Hän on nimittäin oleillut jo parisen viikkoa pää alaspäin ja tuolla vatsan vasemmalla puolella. Niinhän oli nyttenkin. Heti hiljentyi taas pienet jumppa karkelot mahassa kun joku muu tuli koskettelmaan.
Neukku täti kysyikin, että onko nuppu aina näin rauhallinen? Tokaisin vain hänelle, että voi kunpa olisikin :D Se on vaan vieraskorea, muuten on oikein mukava potkia mamia vähän (ja vähän enemmänkin) mm. kylkiluihin ja virtsarakkoon ja muutenkin kipeästi johonkin mihin välttämättä EI tarvitsisi potkia.
Sykkeet oli kunnossa ja terkkarikin arveli, että hereillä se varmasti on. Sanoinkin hänelle, että koko ajan se tuossa potki kun me juteltiin, mutta samantien tähän päästyäni hää rauhottui kummasti.
Ja arvatkaa vain, heti kun kävelin takas istumaan paikalleni niin se liikkuminen alkoi, hupsu tyttö :D!

Painoa on tullut taas ihan kamalan paljon!! Terkkari vaan naureskelee, että hyvä vaan kun saat vähän lihaa luitten ympärille.. joojoo vähän olisin voinut ottaakkin mutta nyt ollaan kerätty lähtöpainosta jo 22,8 kg! iiik!
Mihinhän lukemiin me oikein päädytään, tässä kun on tuo joulukin (köhköh....) niin mukavasti edessä ja olis sitä suklaata ja kinkkua.. voi itku.
Mulla onkin seuraava neuvola 30.12 ja naureskelin, että saattaa ne kilomäärät olla sitten joulun jälkeen kohdillaan.. pelottaa jo ajatuskin..

Viimeks alotin raudan syönnin kun hemppari oli laskenut jo 110. Mittauksesta on nyt kolmisen viikkoa ja olen syönyt rautaa jokatoinen päivä (tai ainankin melkein, muisti kun on mikä on..) mitä aluksi ajateltiin sopivaksi määräksi, hemppari oli kuitenkin noussut vain 111. No pääasia, että se ei ainankaan ole tippunut enempää alas, mutta saisi se hieman alkaa nousta, nyt vasta ensimmäistä kertaa alkaa olo olla hieman väsynyt ja jaksamaton. Aloitan siis syömään rautaa päivittäin ja katsotaan onko siitä mitään apua.

Puhuttiin myös mun pelosta synnyttää, sairaalakammosta ja muustakin synnytykseen liittyvästä. Terkka kyseli oonko miten lukenut netistä synnytyksestä tai muuten perehtynyt aiheeseen..
No enpä ole joo oikeastaan. Ihan vaan hiukan olen jotain lukenut ja selvitellyt, en edelleenkään uskalla oikein ajatella asiaa...
Meillä täällä on viikon 36+ jälkeen mahdollisuus mennä sairaalalle ns. synnytysvalmennukseen, jossa käydään synnytykseen liittyviä asioita läpi. Terkka suositteli, että mene vain jo aikaisemmin siellä käymään ja tutustumaan asiaan, että katsotaan miten tämä vaikuttaa pelkoon. Auttaisiko se vai pahentuisiko paniikkini.
Jos asia pahentuu, mulla olis vielä mahdollisuus päästä pelkopolille ennen h-hetkeä.. Tiedä sitten onko siitä apua. Mua karmii jo pelkkä pelkopoli sana.. hrr..

Ainut hieman ikävä asia oli mun verenpaineet, tai jos tarkkoja ollaan niin ala paineet. Ne oli hieman korkealla. Onneksi yläpaineet oli kuitenkin hyvissä lukemissa ja alapaineetkaan ei ollut huomattavasti korkealla, joten asiasta ei vielä tarvinnut sen ihmeemmin huolestua. Mitattiin paineet vielä pariin kertaan, mutta ei siihen mitään muutosta tullut.
Kyselin mistä asia voi johtua ja pieniin alapaineen heittoihin vai vaikuttaa mm. huonosti nukuttu yö, liikaa kahvin juonti, stressi, kiire päivä..
Asian siis jätettiin siihen. Jos ensi käynnillä paineet (tai alapaine) on vielä korkea, asiaa aletaan tutkia enemmän ja sitä pitää alkaa kotimittailla.

VK 32+4 NEUVOLA

Raskausviikko: 32+4
Paino: 63,8
Painonmuutos/vk: +1,2kg/vk
Turvotus: +/-
Paineet: 119/82 ja 119/87
Pissa: puhdas
Hemppari: 111
Sf mitta: 28 cm
Tarjonta: rt
Syke: +145
Liikkeet: ++ (vaikka terkka ei niitä tällä kertaa päässyt tuntemaan)

ÄLLÖVAROITUS!! Lue omalla vastuullasi

Mun on pakko tähän loppuun kirjottaa teille mun pienestä huolestumisen merkistä. Ja tosiaan mukana ällövaroitus, tekstissä on raskausajan ällötyksistä juttua!!
Mulla oli viikonloppuna kolmena päivänä (la, su ja ma) vähän sykkeet korkealla. Jokapäivä huomasin, että ei hitto!! iik!! mitä musta tulee?!?! Limaa??!
Kyllä, meillä irtosi kolme limaklönttiä viikonlopun aikana, aika isoja möykkyjä. Mun ensi paniikki oli, että eikai tää vaan ole limatulppa eikai?!?!?

(Eli raskauden aikana kohdun kaulassa on sellainen "limakerros" jonka tarkotuksen on suojata vauvaa ja kohtua, esim. bakteereilta, tulehduksilta tms. Yleensä synnytyksen lähestyessä(kohdun kaula kypsyy) Limatulppa alkaa irrota itsekseen ja poistuu emättimen kautta yhtenä möykkynä tai vähitellen. Neste on kirkasta tai hieman verensekaista. Irtoamista ei välttämättä huomaa ollenkaan. Limatulpan irtoamisesta ei voi päätellä aikaa synnytykseen eikä se pelkästään ole syy hakeutua päivystykseen) 

Pieni tietoisku mikä siis on limatulppa jos joku ei ole aivan varma. Lueskelin netistä tietoa, ja sielä siis sanottiin, että pelkästään limatulpan irtoaminen ei tarkoita synnytystä (huh okei, sain jo vähän henkeä) Sielä myös sanottiin, että voi irrota varhaisessakin vaiheessa, ei ole vaarallista ja ei tarvitse hakeutua näytille jos muita oireita ei ole. 

No onneksi näin! Mä kerkesin jo säikähtää aika huolella, että eikai nyt vaan!?!? Viikkojakin niin vähän kasassa ja paniikkihan siinä iski. Onneksi kaikki tuo info rauhoitti mieltäni ja muita oireita ei tosiaan tullut niin en asiasta sen kummemin huolestunut, vaikka mieltähän se painoi edelleen. 

Maanantaina alkoi sitten supistuksilla (ei kipeitä, vain inhottavaa kiristelyä) Ja tuntui, että niitä tuli yllättävän usein, katselin aina sitten ohimennen kelloa ja supistuksia tuli n. 10minuutin välein melkein parin tunnin ajan. Sitten ne loppuivat. Nekään ei ollut kipeitä, joten mitään syytä huoleen ei ollut.

Juttelin sitten eilen neuvolassa tästä ja neuvola tätikin sanoi, että kyllä se limatulppa voi irrota hyvin varhain ja ei ole mikään varma merkki synnytyksestä. Että rauhallisin mielin vain. Kysyin myös supistuksista ja hän oli myös sitä mieltä. että jos supistukset ovat kivuttomia ei ole mitään hätää ja näyttäytymäänkään ei tarvitse mennä sen takia. Hän kuitenkin kehotti ottamaan rauhallisesti ja tarkkailemaan omaa oloa ja tilannetta. Jos supistuksia(kivuttomiakin) alkaa tulla useimmin ja tasaisin välein niin varataan neuvola lääkärille aika ja tarkistellaan, ettei alakerrassa ole käynyt mitään.

Sain luvan matkustaa joulun aikana kotiin, kunhan vältän suuria ponnisteluja!

Sen jälkeen ei ole ollut yhtään säännöllistä supistusta eikä muutakaan oireitta. Saisihan tuo nuppu vielä muutaman viikon kölliä ihan rauhassa tuolla yksiössään :)