Mitään EI tapahdu!
Okei harvinaisempaahan on synnyttää ennen laskettua kun jälkeen.
Yleisimminhän ensisynnyttäjät synnyttää 10 päivää lasketunajan jälkeen..
Nomä kuitenkin toivoin, että meidän tyssi ois ollu nopee ja rivakka ja ois halunnut tulla ulos..
Kätilö tätskäkin sanoi, että usein kääntöyrityksien jälkeen vauva haluaa nopeammin ulos, koska ärsyyntyy härkkimisestä ja että näin päin kölliessä vauva saattaa haluta ulos nopeammin.
Saattaa joo, mutta ei meidän vauva :D
Se aavisti kun iski jälleen taas kauheet pakkaset, että täällä äitin lämpimässä ja turvallisessa massussa on paljon paljon kivempi oleilla <3
Mutta kuules meistä taas oisen paljon kivempi jos haluaisit jo oleilla massun ulkopuolella! :)
PLIIIS!
Huomenna on siis tämä maaginen laskettu aika ja maanantaihin on aikaa kolmepäivää ja ENNEN sitä pitäis syntyä itsestään jos meinasi syntyä. Toivottomalta kyllä näyttää..
On kokeiltu kaikkia vanhan kansan vinkkejä, kolmen ässän tekniikkaa, tulista ruokaa, oon koittanu reippaasti kävellä, ravannu portaita xD raivosiivonnu, jutellu ja houkutellu tyttöä ulos...
Oikein naurattaa mitä kaikkea sitä keksiikään :D
Vieläkö teilä on muita hyviä ideoita?
Mulla alkaa toivo loppua ja oon ihan varma, että saan häntä koipien välissä mennä maanantaina kuulemaan tuomion Gravidaan, että mitäs sitten tehdään.
Lorahduksia tullut muutama ja koko viikon jomottanut enemmän ja vähemmän mahaa.
Eilen alkoi kuitenkin tosi kova menkkamainen jomotus ja ihmeellistä vihlontaa alavatsassa (ei kuitenkaan samanlaisia kuin esim. liitoskivut) ja koko yön jatkui tämä jomotus, ajattelin jo että NYT TAPAHTUU! mutta eii..
Koko päivän tänäänkin jomottanut aika kovaa, kaupassa roikuin ostoskärryjen päällä ja kassajonossa meinas lähtee jalat alta kun tuli TOSIKOVA supistus.. Nekin sitten laantui.. ja tässä sitä ollaan turhautuneena kotisohvalla...
31. tammikuuta 2014
29. tammikuuta 2014
Neuvola 39+2 ja kuulumiset perään
Maanantaina meillä oli taas pikainen neuvola käynti.
Neuvolatätikin oli kuulema odottanut neuvola käyntiä innolla, koska hän kummasteli miten onkaan voinut arvioida vauvan asennon NIIIN väärin!
Hän sanoi, että yleensä pt vauvan asennon kuitenkin tunnistaa helposti, paitsi nyt.. Hän tunnusteli mahaa tosi kauan, ja sanoi että jos ei tietäisi miten päin tyttö köllii hän arvioisi sen edelleen väärään asentoon.
Tiedä sitten miksi neiti on niin salaperäisesti siellä :D!
Käynnillä ei ollut mitään erikoisia. Olen saanut kuitenkin paljon jutella ja kysellä ja käydä mittauksissa nyt polin puolella. joten käynti oli ehkä hieman jopa turha. Verenpaineetkin oli ihan ok! Hemppari on kumma kyllä taas laskenut, vaikka rautaa syön päivittäin ja paino(turvotus..) senkus lisääntyy..
Nyt siis mittauksiin.
Neuvola 39+2
Paino: 72,4
Painonmuutos: N.900g/viikko
Turvotus: ++
Verenpaineet: 130/84 ja 120/80
Pissa: puhdas
Hemppari: 106
Sf mitta: 33,5
Tarjonta: pt
Syke: +155
Liikkeet: ++
Neuvolan jälkeen tultiin kotiin tekemään vähän ruokaa ja syömään ja aateltiin lähteä vähän ajelemaan (vanha myytti(vinkki) synnytyksen käynnistykseen) niin ja toki tylsän päivän pelastukseksi :D
Meidän matka tosiaan alkoi sillä, että me ajettiin Vaajakoskelle Pandan tehtaalle ostamaan halpaa suklaata ja lakritsia! Mä en oo ees ennen käynyt sielä. Myymälän puoli on kovin pieni, mutta ai että täynnä ihania ja suhteellisen halpoja herkkuja! namnam!
Saatiin myös suklaa maistiaisia ja ilmaisia lakuja! Ai kyllä kelpaa ;)
Tänään on viikot 39+4 eli tasan kolme päivää laskettuun aikaan.
Eilen valahti taas jotain (epäilisin lapsivedeksi) ei paljoa, ehkä ruokalusikallinen korkeintaan kaksi. Soitin sitten TAAS kerran synnärille ja kyselin asiaa.
Sielä sanottiin, että jos ei enempää tule eikä supistukset ala voi kotona olla ihan rauhallisesti. No ei tullut enempää tätä "vettä" eikä ne supistuksetkaan alkanut. Muutama harkkari vain.. Voi itkun itku.
Toisaalta mua vähän pelottaa kun viime perjantain ultrassa lapsivettä oli kuitenkin enää vähän.. sitä siis luultavasti on jossain vaiheessa jo valunut pois? Ja nyt jos sitä valuu jälleen... Ettei vain ole liian vähän sitä kohta..
Onko tällänen mahdollistta? Tai jos lapsivettä tiputtelee vähitellen pois jopa aika huomaamattomasti, niin alkaako synnytys sitten automaattisesti kun vesi on vähissä? Vai miten tuollaisessa tilanteessa menee?
Onneksi neiti on potkinu ihan normaalisti.
Tänään otin oikein tositosi reippaan siivousoperaation, että jos se vähän käynnistelis tuota synnytystä.. Muutama tavaraa nostaessa ja kyykistyessä tuli pari supistusta ja sitten nekin loppui TAAS...
Nyt sattuu vaan alaselkään kun kyykin päivän.. voi pyh pyh..
Kovin on turhauttavaa tämä. Oon ihan varma, että saadaan ootella ihan rauhassa sinne ens maanantain yliaikais käynnille ja sitten synnytys joko käynnistetään tai leikataan.
Mä vaan toivon jokapäivä että neiti ois ihmeenkummankaupalla kääntynytkin oikeinpäin ja saisin synnyttää ilman suurempia huolia vauvan alakautta normaalisti, mutta no.. saahan sitä haaveilla.
Mulle iskee aina ahdistuspaniikki kun mietin tätä asiaa ja mässytinkin jo tänään surkeuksisani sairaalakassin suklaat ja lakut naamaan...:D
Täytyy ostaa sinne varmaan uudet tilalle.
Tää nyt tosiaan oli tällänen sekametelisoppa monen päivän ajalta, toivottavasti jaksoitte lukea loppuun asti tän sekaselityksen!
Neuvolatätikin oli kuulema odottanut neuvola käyntiä innolla, koska hän kummasteli miten onkaan voinut arvioida vauvan asennon NIIIN väärin!
Hän sanoi, että yleensä pt vauvan asennon kuitenkin tunnistaa helposti, paitsi nyt.. Hän tunnusteli mahaa tosi kauan, ja sanoi että jos ei tietäisi miten päin tyttö köllii hän arvioisi sen edelleen väärään asentoon.
Tiedä sitten miksi neiti on niin salaperäisesti siellä :D!
Käynnillä ei ollut mitään erikoisia. Olen saanut kuitenkin paljon jutella ja kysellä ja käydä mittauksissa nyt polin puolella. joten käynti oli ehkä hieman jopa turha. Verenpaineetkin oli ihan ok! Hemppari on kumma kyllä taas laskenut, vaikka rautaa syön päivittäin ja paino(turvotus..) senkus lisääntyy..
Nyt siis mittauksiin.
Neuvola 39+2
Paino: 72,4
Painonmuutos: N.900g/viikko
Turvotus: ++
Verenpaineet: 130/84 ja 120/80
Pissa: puhdas
Hemppari: 106
Sf mitta: 33,5
Tarjonta: pt
Syke: +155
Liikkeet: ++
Neuvolan jälkeen tultiin kotiin tekemään vähän ruokaa ja syömään ja aateltiin lähteä vähän ajelemaan (vanha myytti(vinkki) synnytyksen käynnistykseen) niin ja toki tylsän päivän pelastukseksi :D
Meidän matka tosiaan alkoi sillä, että me ajettiin Vaajakoskelle Pandan tehtaalle ostamaan halpaa suklaata ja lakritsia! Mä en oo ees ennen käynyt sielä. Myymälän puoli on kovin pieni, mutta ai että täynnä ihania ja suhteellisen halpoja herkkuja! namnam!
Saatiin myös suklaa maistiaisia ja ilmaisia lakuja! Ai kyllä kelpaa ;)
Eilen valahti taas jotain (epäilisin lapsivedeksi) ei paljoa, ehkä ruokalusikallinen korkeintaan kaksi. Soitin sitten TAAS kerran synnärille ja kyselin asiaa.
Sielä sanottiin, että jos ei enempää tule eikä supistukset ala voi kotona olla ihan rauhallisesti. No ei tullut enempää tätä "vettä" eikä ne supistuksetkaan alkanut. Muutama harkkari vain.. Voi itkun itku.
Toisaalta mua vähän pelottaa kun viime perjantain ultrassa lapsivettä oli kuitenkin enää vähän.. sitä siis luultavasti on jossain vaiheessa jo valunut pois? Ja nyt jos sitä valuu jälleen... Ettei vain ole liian vähän sitä kohta..
Onko tällänen mahdollistta? Tai jos lapsivettä tiputtelee vähitellen pois jopa aika huomaamattomasti, niin alkaako synnytys sitten automaattisesti kun vesi on vähissä? Vai miten tuollaisessa tilanteessa menee?
Onneksi neiti on potkinu ihan normaalisti.
Tänään otin oikein tositosi reippaan siivousoperaation, että jos se vähän käynnistelis tuota synnytystä.. Muutama tavaraa nostaessa ja kyykistyessä tuli pari supistusta ja sitten nekin loppui TAAS...
Nyt sattuu vaan alaselkään kun kyykin päivän.. voi pyh pyh..
Kovin on turhauttavaa tämä. Oon ihan varma, että saadaan ootella ihan rauhassa sinne ens maanantain yliaikais käynnille ja sitten synnytys joko käynnistetään tai leikataan.
Mä vaan toivon jokapäivä että neiti ois ihmeenkummankaupalla kääntynytkin oikeinpäin ja saisin synnyttää ilman suurempia huolia vauvan alakautta normaalisti, mutta no.. saahan sitä haaveilla.
Mulle iskee aina ahdistuspaniikki kun mietin tätä asiaa ja mässytinkin jo tänään surkeuksisani sairaalakassin suklaat ja lakut naamaan...:D
Täytyy ostaa sinne varmaan uudet tilalle.
Tää nyt tosiaan oli tällänen sekametelisoppa monen päivän ajalta, toivottavasti jaksoitte lukea loppuun asti tän sekaselityksen!
25. tammikuuta 2014
39+ poks POKS
Tänään poksutaan viikkoja 39+0!!!
Viikko laskettuun aikaan ja mua jännittää jännittää, hihiii!
Eilis iltana pikkuneiti piti ihan hurjat zumbazembalot massussa, oikein sattui kuin tömisteltiin niin kovasti tuonne oikealle puolelle kylkeä.
Siinä aikana katselin ja kuuntelin mylläystä kun alamahassa tuntui ihan järkky vihlaisu.. Ja sen jälkeen alkoi supistukset, niitä tuli about 10minuutin välein ehkä puolentoista tunnin ajan?
Ne ei ollut kipeitä, ainoastaan inhottavia, välillä hieman vihlovia.. Mutta sitten ne loppui itsestään.
En oikein tiedä, kun harvoin pt vauva pääse kiinnittymään, että mitenhän tää sitten toimii.. Jännityksellä odotellaan :)
Mutta tänään tosiaan paukkui viikkoja 39+0! Aika on mennyt niin kamalan nopeasti, tuntuu että sain vasta tietää olevani raskaana.
Olo täällä on ihan hyvä, tuskainen kylläkin mutta ihan hyvä. Toiset päivät menee ihan hirveen kivasti ja toiset päivät on yhtä h*lvettiä.
Haluisin jo nuppusen syliini, mutta toisaalta mulla ei oo mikään kiire, koska pelottaa :D!
Tänä aamuna oli ihana kun ei ollut kiire mihinkään(okei ei mulla ole nykyisin kovin usein muutenkaan kiire mihinkään :D) Istuskelin kylpytakki päällä ja söin rauhassa aamupalaa ja katsottiin telkkaria, järjestelin vähän paikkoja ja söin jäisiä mansikoita nam.
Saatin sitten idea, että ottetaisko vielä muutamat mahakuvat. Vähän "erikoisemmat" mahakuvat. Aina on niitä perinteisiä massu välilehteen laitettavia mahakuvia, mutta ei sen kummallisempia.
Viimeksi otettiin erilaisia mahakuvia viikolla 30+0 ja sen postauksen voi katsoa tästä !
Nyt yhdeksän viikkoa myöhemmin, olen kyllä huomattavasti turvonneempi ja epäkuvauksellisempi xD
No ainankin nämä on hauskoja muistoja ja tsemppareita kun aletaan palautumaan raskaudesta ja laitetaan ruoka ja liikunta asiat remppaan ;)
Tässä muutama aamuinen kylpytakki päällä otos!
Viikko laskettuun aikaan ja mua jännittää jännittää, hihiii!
Eilis iltana pikkuneiti piti ihan hurjat zumbazembalot massussa, oikein sattui kuin tömisteltiin niin kovasti tuonne oikealle puolelle kylkeä.
Siinä aikana katselin ja kuuntelin mylläystä kun alamahassa tuntui ihan järkky vihlaisu.. Ja sen jälkeen alkoi supistukset, niitä tuli about 10minuutin välein ehkä puolentoista tunnin ajan?
Ne ei ollut kipeitä, ainoastaan inhottavia, välillä hieman vihlovia.. Mutta sitten ne loppui itsestään.
En oikein tiedä, kun harvoin pt vauva pääse kiinnittymään, että mitenhän tää sitten toimii.. Jännityksellä odotellaan :)
Mutta tänään tosiaan paukkui viikkoja 39+0! Aika on mennyt niin kamalan nopeasti, tuntuu että sain vasta tietää olevani raskaana.
Olo täällä on ihan hyvä, tuskainen kylläkin mutta ihan hyvä. Toiset päivät menee ihan hirveen kivasti ja toiset päivät on yhtä h*lvettiä.
Haluisin jo nuppusen syliini, mutta toisaalta mulla ei oo mikään kiire, koska pelottaa :D!
Tänä aamuna oli ihana kun ei ollut kiire mihinkään(okei ei mulla ole nykyisin kovin usein muutenkaan kiire mihinkään :D) Istuskelin kylpytakki päällä ja söin rauhassa aamupalaa ja katsottiin telkkaria, järjestelin vähän paikkoja ja söin jäisiä mansikoita nam.
Saatin sitten idea, että ottetaisko vielä muutamat mahakuvat. Vähän "erikoisemmat" mahakuvat. Aina on niitä perinteisiä massu välilehteen laitettavia mahakuvia, mutta ei sen kummallisempia.
Viimeksi otettiin erilaisia mahakuvia viikolla 30+0 ja sen postauksen voi katsoa tästä !
Nyt yhdeksän viikkoa myöhemmin, olen kyllä huomattavasti turvonneempi ja epäkuvauksellisempi xD
No ainankin nämä on hauskoja muistoja ja tsemppareita kun aletaan palautumaan raskaudesta ja laitetaan ruoka ja liikunta asiat remppaan ;)
Tässä muutama aamuinen kylpytakki päällä otos!
24. tammikuuta 2014
perätilababyn kuulumiset
Heippa! Meillä tänään tosiaan oli taas käynti polille gravidaan.
Alkuperäisen käynnin tarkoituksena tosiaan oli se pelkopoli käynti, mutta käynnin tarkoitus muuttui hieman tässä matkanvarrella..
Alkuperäisen käynnin tarkoituksena tosiaan oli se pelkopoli käynti, mutta käynnin tarkoitus muuttui hieman tässä matkanvarrella..
Käynnin pää aiheena tänään oli pt vauva ja kuinka me synnytämme sen?
Kävin tosiaankin lantion magneetti kuvauksissa, että mahtuuko nuppu tulemaan pylly edeltä ulos.
Kuvien mukaan lantion mitat hyvät ja vauvan paino n.3kg joten edellytykset synnytykseen hyvät.
Lähemmäs neljän kilon vauvan synnyttäminen olisi taas tiukassa tällä lantiolla.
Muut edellytykset mulla on kuulema myös hyvät. Esimerkiksi: nuori ikä, hyvin sujunut raskaus, vauva alle 4kg, hyvä yleiskunto ja tämä viimeinen motivaatio kohdallaan synnyttämään näin päin.
Kuvien mukaan lantion mitat hyvät ja vauvan paino n.3kg joten edellytykset synnytykseen hyvät.
Lähemmäs neljän kilon vauvan synnyttäminen olisi taas tiukassa tällä lantiolla.
Muut edellytykset mulla on kuulema myös hyvät. Esimerkiksi: nuori ikä, hyvin sujunut raskaus, vauva alle 4kg, hyvä yleiskunto ja tämä viimeinen motivaatio kohdallaan synnyttämään näin päin.
En vain aivan ymmärrä mitä se tarkoittaa? Toki sulla saa olla motivaatio kohdallaan, koska joudut ns. ponnistamaan enemmän kuin normaalisti, mutta eiköhän jokaisella äidillä ole motivaatiota ponnistaa oma vauvansa ulos??
Sen olen huomannut, että täällä lääkärit yrittävät puhua kaikki synnyttämään alateitse.
Mulla olikin siis edessä tämän päätöksen tekeminen. Olin lueskellut paljon netistä keskusteluja, jossa kommentit menevät aika tasan laidasta laitaan. Osa on sitä mieltä ettei ikinä lähtisi synnyttämään pt vauvaa ja ettei uskaltaisi "leikkiä vauvan hengellä" Ymmärrän tämän kannan, mutta itse en varsinaisesti pidä pt vauvan synnyttämistä "leikkimisenä vauvan hengellä" Toki pt vauvan synnytys ON riskialttiimpaa. Riskit ovat samoja kuin raivotarjonta vauvojen kanssa ja mahdollisuus näihin on hieman suurempi. Mutta en usko, että lääkäritkään suosittelevat alatie synnytystä jos se olisi NIIN KAMALAN vaarallista. Osa nettikeskustelujen äideistä oli taas sitä mieltä, että aina parempi synnyttää alateitse tai että heidän oma synnytyksensä on ollut ihan "normaali" pt:stä huolimatta.
Toisaalta ymmärrän miksi lääkärit haluavat kannustaa alatie synnytykseen, koska alateitse synnyttäminen on luonnollisempaa äidille sekä vauvalle, maidon "tuotanto" lähtee paremmin käyntiin, vauva saa tietyn suojan ns. "Immuniteetin" alakautta tullessaan, äiti parantuu helpommin alatie synnytyksen jälkeen ja vauvalle ei tule niin suurena shokkina maailmaan tulo kun hän syntyy hiljalleen alakautta.
Mun mielestä sektiossakaan ei ole mitään pahaa tai väärää. Eikä sektiolla synnyttäneet äidit ole yhtään sen "huonompia" äitejä. Mun mielestä vauva tulee ulos niin kun tilanne määrää.
Molemmissa vaihtoehdoissa on ne hyvät ja huonot puolensa.
Mä olin jotenkin koko viikon sitä mieltä, että nuppu leikataan. Mä olin just ja just saanu itteni tsempattua siihen, että synnytän vauvan "normaalisti" rt:ssä, ja kun saatiin kuulla nuppusen majailevan väärinpäin, mulle iski ihan hirvee pelko, että enhän mä sitä voi synnyttää näin??
Tähän yhdistettynä ne netin pieleen menneet kokemukset ja se, että omat vanhempani kannustivat menemään sektioon. Olin siis aika varma, että pyydän sektiota.
Kuitenkin asioista lisää lukiessa ja miettiessä, mua kävi kammottamaan se sektiokin. Eihän se satu, se on helppo, nopea ja kivuton, toki haava on jälkeenpäin kovin arka.
Mutta se, että mut puudutetaan raajoista ja hereillä ollessani vauva leikataan ja yhtä äkkiä ilman mitään tuntemuksia ja "työtä" mulle esitelläänkin, että "hei tässä on nyt sun vauvas" sitten mut kärrätään vielä moneksi tunniksi pois vauvan luonta. Tää jotenkin kuulosti mun korvaan karulta.. Ehkä mä oon vähän hullu, kun haluankin yrittää sen alakautta pusertaa maailmaan. Mutta se tuntuu vaan niin paljon luonnollisemmalta, ja vaikka mulla onkin synnytyspelkoa, pelkään vähemmän normaalia synnytystä.
Toki jos oikein ikävästi käy, teen työtä turhaa ponnistaessa ptbabya ulos ja joudun VIELÄ tämän jälkeen hätäsektioon. Joka on taas mun mielestä huonompi/pelottavampi kuin suunniteltu sektio...
Luotan kuitenkin lääkärien ammattitaitoon, ja siihen, kun mulle sanotaan, että edellytykset synnyttää on ihan hyvät!
Kyllä mulle on vielä nyttenkin kotona tullut kauhukuvia.
Mitä jos vauvalle käykin synnyttäessä jotain??
Ja kuinka mä voin antaa sen itselleni anteeksi??
Oliko sittenkin silkkaa tyhmyyttä sanoa haluavansa synnyttää alakautta??
No näitä ei vain voi tietää. Toki perätila vauvan synnytyksessä on mukana enemmän hoitohenkilökuntaa, leikkaussalikin on varattuna mahdollisia ongelmia varten ja vauvan sekä äidin vointia seurataan tuplasti tarkemmin, sekä synnytystä suunnitellaan hyvin. Luotan siis osaavaan henkilökuntaan.
Kunhan mulla vaan riittäis voimat tähän tulevaan koitokseen.
Laskettu aika on tasan viikon ja yhden päivän päästä. Ensimmäinen yliaikais kontrolli meillä on maanantaina 3.2!
Jos siis vauva päättää ennen tätä tulla maailmaan, saa hän sieltä alakautta (ainankin yrittää) tulla. Mutta jos tähän 3.2 olevaan yliaikais kontrolliin mennessä nuppu ei ole vielä tullut, niin vaadin silloin leikkausta.
Sillä pelkään, että vauva kerää painoa lähemmäs neljää kiloa, jolloin synnytys alkaa olemaan siinä rajoilla, myös yliajaksi menneiden vauvojen luut eivät "jousta" niin hyvin. Jolloin vaurioita tulee helpommin.
Jotenkin mua harmittaa, sillä jos olisin valinnut suunnitellun sektion, meillä todennäköisesti olisi maanantaina ollut vauva <3
No päätös on nyt tehty.. Mieli on muuttunut tänäänkin jo varmaan x10 tän asian suhteen.. en vain tiedä mikä olisi parasta ja oikein ja fiksua...
Välillä mulla nousee oikein viha pintaan, että ne pirun lääkärit mua painostivat valitsemaan alatiesynnytyksen ja välillä oikein puhkun varmuutta, että kyllä me se sieltä saadaan synnytettyä.. Tunteet on niin kovin ristiriitaiset.. Asia tuli kuitenkin niin äkkiä. Ja olisin ehkä halunnut enemmän lisätietoa asiasta ennen päätöstä.
Uskon kuitenkin, että jos se synnytys tästä käynnistyy, niin asiat rullaavat silti omalla painollaan ja menevät niinkuin ne on tarkoitettu meneväksi..
Toivottakaa mulle tsemppiä!
Mitä te muut ootte mieltä tästä pt jutusta?
Synnyttäisittekö vai menisittekö sektioon?
Onko kellään henkilökohtaista kokemusta tästä?
Terkuin Hupsumamma rv 38+6!
22. tammikuuta 2014
Masukipsi operaatio part.2!!
Saaatin kipsimaha vihdoin koristeltua! hyvä me! :)
Pakko oli näin viime tingassa sitä vähän koristella, ettei jää vain lojumaan tonne lattialle..
Koristelusta haluttiin aika yksinkertainen ja simppeli, mun mielestä siitä tuli ihan hauska.
Laitettiin siihen vielä vaaleanpunainen nauha massunpäälle !
Missä te mammatoverit ootte säilyttäny nuita mahojanne?
Vai ootteko vain heittäny pois?
Meillä se nyt hetkeksi tuohon lipaston päälle laitettiin, mutta en tiedä yhtään missä sitä tullaan säilyttämään..
Pakko oli näin viime tingassa sitä vähän koristella, ettei jää vain lojumaan tonne lattialle..
Koristelusta haluttiin aika yksinkertainen ja simppeli, mun mielestä siitä tuli ihan hauska.
Laitettiin siihen vielä vaaleanpunainen nauha massunpäälle !
Missä te mammatoverit ootte säilyttäny nuita mahojanne?
Vai ootteko vain heittäny pois?
Meillä se nyt hetkeksi tuohon lipaston päälle laitettiin, mutta en tiedä yhtään missä sitä tullaan säilyttämään..
20. tammikuuta 2014
Vauvan kääntämis operaatio
Meillä oli tänä aamuna 8.45 aika gravidaan. Tosiaan viime lauantain päivystyskäynnillä huomattiin, että vauva on perätilassa ja todennäköisesti pt:ssä on oleskeltu koko aika.
Pieni itsepäinen prinsessa on sitten päättänyt, että hän oleilee pää ylöspäin!
Tänä aamuna siis tarkoituksena oli kääntää vauvaa ulkoapäin raivotarjontaan, jotta synnytys olisi mahdollista tai(ainanki helpompaa)!
Kääntöön piti mennä ravinnotta ja edes juoda ei saanut. Tämä kaikki vain siksi jos käännöksessä menee jokin pieleen ja joutuu lähtemään hätäsektioon.
Kätilön mukaan kääntäminen on ihan yleistä ja harvemmin "menee pieleen" kuitenkin mahdollista on, että vauvan sydänäänet laskee tai napanuora kietoutuu kaulanympärille jolloin hätäsektio on ainut ratkaisu.
Ajat olivat myöhässä n. Tunnin ja mä olin jo ihan nälkään kuolemassa. Toisaalta mua jännitti ja pelotti niin paljon, etten olisi kyllä edes saanut syötyä mitään.
En muista milloin mua ois viimeks jännittäny niin kovin paljon!!
Tärisytti ja tuntui että silmissä sumenee..
Vihdoin meidät otettiin sisälle ja aloitettiin ottamalla n. 10minuuttia sydänkäyrää joka oli oikein nättiä.
Seuraavaksi siirryttiin lääkärin puolelle, joka teki sisätutkimuksen. Lääkärin mukaan auki ollaan yhden sormen verran, mutta kohdunkaula ei ole pehmentynyt eikä lyhentynyt. Lääkäri paineli vielä sisäpuolelta kohtua. Seuraavaksi mahaa tutkittiin ja paineltiin ulkopuolelta, lääkäri totesi, että pylly tuntuu ja saadaan varmasti nousemaan.
Vielä tämän jälkeen ultrattiin. Edelleen perätilassa, napanuora mytyssä, muttei ole kieroutunut vauvaan, lapsivettä ihan normaalisti mutta siinä rajalla kääntämistä varten, paino arvio prinsessalla 2900 grammaa ja tosiaan prinsessalla, Saatiin siis tähänkin vielä varmistus. Lääkärin mukaan ulkokäännös voidaan suorittaa.
Mua jännitti ihan ihan kamalasti. Olin jo jonkin aikaa maannut selälläni ja alkoi vauva sen verran painamaan, että huono olo tuli aika helposti. Kävin vielä ennen kääntöä vessassa ja asetuin uudestaan pöydälle.
Ensiksi mulle annettiin supistusta estävää lääkettä, joka maistui aivan kamalalta!! Lääke myös aiheutaa heikkoa oloa ja verenpaineen laskua sekä tärinää. Jännittyneenä töksäytin kuulema aika kiukkuiseen sävyyn "miks sä tota mulle laitat??? Mitä se tekee???" Onneksi mies ja lääkäri oli vain naureskellut asialle.
Naislääkäri aloitti kääntämisen ja mieslääkäri ultrasi kokoajan samalla, ettei vain vauvalle käy mitään eikä napanuora pääse huomaamatta kiertymään kaulan ympärille.
Kääntö aloitettiin tarttumalla vauvan pyllyyn, ihan alamahassa.
Mua sattui jo se aivan kamalasti. Ymmärrän, että lääkärin täytyy olla jämäkkä ja "kovakourainen" mutta ei se tosiaan mukavalta tunnu. Kipu on vihlovaa ja todella kovaa. Samaan aikaan kun pylly saatiin nostettua tartuttiin vauvan päähän ja lähdettiin kaksin käsin pyörittämään vauvaa. Lääkäri ns. "Leipoi" kun pullataikinaa mahaani. Kipu yltyi (tai mulla on vaan kovin matala kipukynnys) ja vauva alkoi kääntyä poikittain. Samalla kolauttaen kipeästi mun kylkiluita.
Mulla valui kyyneleet silmissä ja tuskahikikin alkoi nousemaan.
Kätilö tuli juttelemaan mun viereen ja kertoi kuinka voisin helpottaa oloani.
Lääkärit päättivät hetkeksi lopettaa kääntämisen, että saisin hengähtää hetken. Vauvan jäätyä poikittain mahaani alkoi hän painamaan keuhkoihini enkä saanut kunnolla vedettyä henkeä. Muhun iski myös ihan kamalan paha oksettava olo.
Mies tuli pyyhkimään hikeä otsalta ja piti kädestä kiinni.
Mulla oli ihan toivoton olo, että enhä mä koskaan voi synnyttää jos en tätäkään kestä. Siinä samalla jännityksessä multa pääsi itku :D
Lääkärit jatkoivat kääntöä ja neiti päätti samalla potkasta itsensä takaisin perätilaan. Nais lääkäri koitti vielä hetken kääntää pikkuista ja mun olo alkoi olla aika tuskanen.
Mies lääkäri päätti kokeilla vielä kääntää vauvaa toisen puolen kautta rt:n mutta totesi, että ei onnistu.
Neiti vänkäsi itsensä aina puolesta välistä takaisin "omaan asentoonsa", lapsivettä on kuitenkin vain sen verran vähän, että mieslääkäri sanoi ettei aleta väkisin riuhtomaan. Totesi myös että tilaa ei taida olla enää niin paljon, että mahtuisi neidin kääntämään.
N. 15-20minuuttia he koittivat kääntää ja sen kauemmin ei "rääkätä" jos ei suosiolla lähde pyörähtämään. Lopuksi mut vielä ultrattiin, jotta saatiin varmuus lapsen asennosta, napanuoran sijainnista, ja tarkistettiin ettei istukka ole revennyt (kun on vielä mulla etuseinässä)
Sain luvan nousta rauhallisesti istumaan. Supistuksia estävä lääke tosiaan laskee verenpaineita aika rajusti ja aiheuttaa kovaa tärinää. Siksi mun täytyi hetki vain istuskella ja mulle tuotiin juomista ja paperia, jotta sain pyyhittyä kaiken lopun hien pois.
Tämän jälkeen meidät vietiin lepohuoneeseen tarkkailuun ja otettiin puolitoistatuntia sydänkäyrää, jotta nähdään ettei vauva "ottanut nokkiinsa" kääntämis yrityksestä.
Mies haki meille kahviosta vähän aamupalaa kun en ollut tosiaan saanut syödä aamulla ja että saisin heikkoa oloani vähän korjattua. Makasin siinä sängyllä käyrillä ja olo oli kuin ekaa kertaa kännissä. Koko kroppa tärisi ja huone aaltoili, tämä kaikki sen lääkkeen vaikutuksesta. Alavatsaa vihloi vielä, mutta muuten olo oli ihan ok.
Kätilö kävi pariin otteeseen tarkistamassa vointia ja sydänkäyrää ja keskustelemassa jatkosta.
Haluanko yrittää synyttää pt vauvan vai mennäänkö sektioon?
Pt vauvaa ei voi kaikki synnyttää. Täytyy kuvauttaa lantio magneettikuvauksella, onko mahdollista synnyttää alateitse, vauvan synnyttämisessä on myös hieman enemmän riskejä kuin rt vauvan synnyttämisessä.
Sektiossakin toki omat riskinsä.. No meillä on onneksi perjantaina aika sinne polille, jossa vaihtoehdot käydään tarkemmin läpi ja päätetään mitä tehdään. Jos vauva leikataan tai synnytetääm molemmat täytyy luultavasti toteuttaa ennen laskettua aikaa. Eli jo ihan kohta.
Onneksi nyt ollaan kotona, turvallisesti oman peiton alla. Vauva potkii normaalisti ehkä enemmän kuin ennen. Äitiä sattuu päähän ja alamahaan, mutta pyörrytys ja vapina on onneksi lähtenyt pois! Ihana olla kotona ♡
Jälkeenpäin kääntäminen ei ollut niin kamalaa. Sattuihan se ihan kamalasti ja se olo oli ihan järkyttävä. Mieskin sanoi että aika hurjalta näytti päällepäin kun vauvaa muljauteltiin..
Onneksi se on nyt ohi. Jännityksellä odotellaan sitä perjantaina mitä on luvassa.
Nyt lähden lepäilemään ja syömään lettuja.
18. tammikuuta 2014
Pokss 38+0
JÄNNÄ POKS!
Eilen meillä oli tarkastus käynti neuvolassa.
Viime kerrallahan mulla heitti hieman verenpaineet ja pissassakin oli proteiinia. Sain sitten yhden "ylimääräisen" tarkastusmittaus kerran, ettei tilanne ainankaan pääse pahentumaan.
Pääkipuahan mulla on ollut edelleen lähes jokapäivä, turvotus on ollut ihan järkyttävää. Tämän viikon aikana paino on noussut 2 kg!! Kaksi kiloa viikossa!! Ja ihan pelkkää nestettä.. varelliset kengät ei mahdu enää jalkaan ja varrettomatkin puristaa, takki ei yllä kiinni, sormukset ei mee sormeen, käsikoru puristaa... mä oon ku ilmapallo ja ahistaa! :D
En tajua mistä heitti näin järkyttävät turvotukset päälle.
Eilen tosiaan neuvolassa pissa oli puhdas (huh ja helpotus!!) Ja verenpaineet heitteli puolin ja toisin. Muita yksittäisiä oireita kuitenkin on ollut, kuten pääkipua ja turvotusta, ajoittain pahaa oloa ja ylävatsa kipuja. Sain kuitenkin kotiin niitä pissatikkuja, että voin mitata proteiineja kotona, sekä verenpaine mittarin verenpaineiden tarkkailuun. Mun täytyy siis mitata paineet aamuin illoin ja pissa kerran päivässä.
Neuvola 37+6
Paino: 71 kg (järkyttävää!!)
Painonmuutos/vk: 2,4 kg.. jep EI turvota
Turvotus: ++ (++++++!!!)
Verenpaineet: 133/86, 131/87, 154/82 ja 123/70
Pissa: puhdas
Kohdumpohjankorkeus: 33cm
Syke: +155
Liikkeet: ++
Ja sitten. Arvatkaa mistä mä kirjottelen tätä?!
Synnytysvastaanotolta!!!!!!
Mutta me ei synnytetä vielä!
Ällövaroitus!
Tänä aamuna tassuttelin kollarit jalassa ja humps! Housut märkänä. Valahti kollareiden läpi about nyrkin kokoinen märkäläntti. Me jo ihan paniikissa mietittiin onko tää lapsivettä?!? Mies kysyi jo "pissasitko sä housuun?" No en pissannu xD
Soitettiin varmuuden vuoks synnärille ja siellä sanottiin, että tuu illalla käymään. Täällä me ollaan.
Testin mukaan hulahdus ei ollut lapsivettä! Ehkä jotain muuta vuotoa?
Mutta arvatkaa mitä?!
Meidän nuppu on ollut kokojan väärinpäin!! Perätilassa!!
Ilman tätä ns. "Turhaa" väärää hälytystä ei oltais varmaan saatu edes tietää..
Viime ultrassa (viikolla 28) nuppu oli perätilassa, tämän jälkeen neuvolassa tunnustelun jälkeen hän on kuulema kääntynyt oikeinpäin. Mutta jekkujekku eipä kääntynytkään!! Koko ajan ollaan elelty perätilassa.. voi itku. Ja mekun luultiin taputtelevamme peppua...
Ens maanantaina heti aamusta mennään yrittämään, että saadaanko nuppu käännettyä. Jos ei, edessä on todennäköisesti leikkaus...
Näin meidän lauantaihin.
Kohta päästään kotiin joten heido! Infoan teitä viimeistään maanantaina!
12. tammikuuta 2014
Sairaalakassi
Mä sain toiveena, että voisinko tehdä postausta meidän sairaalakassin sisällöstä.
No voinhan minä, tää aihe kummitteli mun omassakin päässä, että pitäisi tehdä!
Tän tekeminen vaan veny ja veny kun en itsekkään vaan osaa päättää mitä mä pakkaisin ja varsinkin mitä mä oikeasti sinne tarviin, oon yleisesti aikamoinen hamstraaja ja varautuja ja pakkaan ja heittelen sinne varmasti kokoajan lisää kaikkea turhaa mitä vaan en yksinkertaisesti tarvii siellä ikinä :D
No kunhan siellä nyt on edes ne kaikki hyödylliset jutut, kannanpahan mukanani sit kaikkea turhaa JOS vaikka tarviin niitä :D
Nyt saa sanoa jos listasta puuttu jotain tärkeää, mitä tälläinen vatipää ei ole älynnyt pakata !!
Aloitetaan esittely näistä äitin "romuista"
Kosmetiikka tuotteet
-vartalovoide
-deodorantti
-mini suihkusaippua
-mini shampoo
-mini hoitoaine (pitää käydä vielä ostamassa)
-mini kasvorasva
-peili
-huulirasva
-hiusharja
-lanisol (joo en varmaan tarvitse sitä vielä sairaalassa olo aikana, mutta kun varmuuden vuoksi..)
-meikkipussi(perus meikit ja hammasharja&tahna)
-pinnejä&ponnareita&oumpulipuikkoja (mukana kulkee aina pieni pussi joka on näitä täynnä)
Sekalaista tavaraa
-batterya (lähinnä tuolle isimiehelle)
-neuvolakortti
-kalenteri&kynä (kulkee aina mukana ja voi vaikka kirjoittaa ylös jotain pientä)
-hieman käteistä rahaa(sairaalakahviota varten)
-kuulokkeet(näitä en ehkä tarvii.. ehkä :D)
-tähän voisin lisätä kuvasta puuttuen kameran ja sen laturin sekä puhelimen laturin!
-ja ehdottomasti mun juomapullon! sellaisen sporttikorkkisen mistä on helppo hörppiä vettä!
-OMA TYYNY <3
Mulle vaatetusta
-villasukat (nää on ihan ehdoton!)
-imetysliivit & kertakäyttösiä liivinsuojia (kotona mulla on kankaisia, ja en tiedä tarvitsenko noitakaan vielä sairaalassa, mutta varmuuden vuoksi)
-pari omaa toppia (moni on sanonut, että sairaalatakin alla oma pehmeä trikootoppi on kivempi)
-omia sukkia mä varmaan kans pakkaan mukaan, koska sairaalan lörpät ei kestä jalassa.
-sisäkenkiä mä vielä mietin ottaisinko omat reinot mukaan vai läpsyttelisinkö sairaalan tossuissa..
-kotiutumisvaatteet mulle mies saa tuoda myöhemmin.
En usko tarvitsevani itselleni muuta vaatetta? Sairaalassa kuitenkin pääasiassa oleilen sairaala tamineissa.
Vauvan omia tavaroita
-yksi harso (tälläkään ei kai tarvetta, ainankaan välttämätöntä?)
-valkoiset tohvelit (kotiinlähtöä ajatelleen, ettei varpaat palele)
-hattu (kotiinlähtöön)
-yksi lelu (ihan vain muodonvuoksi :D)
-tutti (? tätähän ei ns. saisi syödä ennenkuin imeminen onnistuu, mutta moni on kehottanut ottamaan tutin varalle, joten ehkä pakkaan sen, ehkä en..)
-Kuvasta poiketen voisin pakata karvapeiton sitä kotiintuloa ajatellen (taino mies saa tuoda sen mukanaan myös)
Vauvan ulkovaatteet
- fleece puku (jos on kovasti pakkasta kotiinlähtiessä niin toppapuvun alle)
-toppapuku ja töppöset&rukkkaset (kotiinlähtöön, mies saa tuoda myöhemmin nämäkin vaatteet)
Vauvan kotiutumisvaatteet
-Meillä on vielä vähän mietinnän alla kumpi yhdistelmä puetaan. Luultavasti kuitenkin tuo ensimmäinen vaihtoehto :)
mitä te ootte mieltä?
-nämäkin mies saa tuoda sitten myöhemmin tullessaan.
Näitä mulla ei ollut vielä kuvata, mutta kassiin pakataan myös jotain pientä purtavaa miehelle ja miksi ei minullekkin jos vain jossain vaiheessa maistuu :)!
Olen kyllä kuullut, että sairaalassa saa kyllä syödä tarpeekseen, mutta voihan niitä mielitekoja tai yllättäviä heikotuksia tulla.
Mukaan pakataan ehkä trip mehuja tai trip mehukeittoja, hedelmiä, suklaapatukoita..
mitä pientä verensokerin nostattajaa te suosittelette mukaan?
Jos lähtö tulee yö aikaan miehelle ehkä tehdään pari leipää mukaan ja mitä nyt siinä vaiheessa sattuukaan jääkaapista löytymään :D
Käteistä tosiaan kympin tai kahden verran mukaan jos kahviosta tulee mieli hakea jotain. Ja mieshän voi sitten käydä vaikka kotona syömässä tai ottaa synnytyssalin jääkaappiin jotain valmista mukaan, sillä sielä on sitten mikrot missä voi ruokaa lämmitellä ja käydä syömässä. Sen näkee sitten mikä vaihtoehto on paras!
Puuttuuko kassista jotain tärkeää?
Ja mitä teidän kassissa on pakattuna?
Onneksi sairaalan ja meidän kodin välin ajaa n.10-15 minuuttiin, eli jos jotain akuutisti puuttuu ei ole isohomma käydä vaikka silloin hakemassa.
No voinhan minä, tää aihe kummitteli mun omassakin päässä, että pitäisi tehdä!
Tän tekeminen vaan veny ja veny kun en itsekkään vaan osaa päättää mitä mä pakkaisin ja varsinkin mitä mä oikeasti sinne tarviin, oon yleisesti aikamoinen hamstraaja ja varautuja ja pakkaan ja heittelen sinne varmasti kokoajan lisää kaikkea turhaa mitä vaan en yksinkertaisesti tarvii siellä ikinä :D
No kunhan siellä nyt on edes ne kaikki hyödylliset jutut, kannanpahan mukanani sit kaikkea turhaa JOS vaikka tarviin niitä :D
Nyt saa sanoa jos listasta puuttu jotain tärkeää, mitä tälläinen vatipää ei ole älynnyt pakata !!
Aloitetaan esittely näistä äitin "romuista"
-vartalovoide
-deodorantti
-mini suihkusaippua
-mini shampoo
-mini hoitoaine (pitää käydä vielä ostamassa)
-mini kasvorasva
-peili
-huulirasva
-hiusharja
-lanisol (joo en varmaan tarvitse sitä vielä sairaalassa olo aikana, mutta kun varmuuden vuoksi..)
-meikkipussi(perus meikit ja hammasharja&tahna)
-pinnejä&ponnareita&oumpulipuikkoja (mukana kulkee aina pieni pussi joka on näitä täynnä)
-batterya (lähinnä tuolle isimiehelle)
-neuvolakortti
-kalenteri&kynä (kulkee aina mukana ja voi vaikka kirjoittaa ylös jotain pientä)
-hieman käteistä rahaa(sairaalakahviota varten)
-kuulokkeet(näitä en ehkä tarvii.. ehkä :D)
-tähän voisin lisätä kuvasta puuttuen kameran ja sen laturin sekä puhelimen laturin!
-ja ehdottomasti mun juomapullon! sellaisen sporttikorkkisen mistä on helppo hörppiä vettä!
-OMA TYYNY <3
-villasukat (nää on ihan ehdoton!)
-imetysliivit & kertakäyttösiä liivinsuojia (kotona mulla on kankaisia, ja en tiedä tarvitsenko noitakaan vielä sairaalassa, mutta varmuuden vuoksi)
-pari omaa toppia (moni on sanonut, että sairaalatakin alla oma pehmeä trikootoppi on kivempi)
-omia sukkia mä varmaan kans pakkaan mukaan, koska sairaalan lörpät ei kestä jalassa.
-sisäkenkiä mä vielä mietin ottaisinko omat reinot mukaan vai läpsyttelisinkö sairaalan tossuissa..
-kotiutumisvaatteet mulle mies saa tuoda myöhemmin.
En usko tarvitsevani itselleni muuta vaatetta? Sairaalassa kuitenkin pääasiassa oleilen sairaala tamineissa.
-yksi harso (tälläkään ei kai tarvetta, ainankaan välttämätöntä?)
-valkoiset tohvelit (kotiinlähtöä ajatelleen, ettei varpaat palele)
-hattu (kotiinlähtöön)
-yksi lelu (ihan vain muodonvuoksi :D)
-tutti (? tätähän ei ns. saisi syödä ennenkuin imeminen onnistuu, mutta moni on kehottanut ottamaan tutin varalle, joten ehkä pakkaan sen, ehkä en..)
-Kuvasta poiketen voisin pakata karvapeiton sitä kotiintuloa ajatellen (taino mies saa tuoda sen mukanaan myös)
- fleece puku (jos on kovasti pakkasta kotiinlähtiessä niin toppapuvun alle)
-toppapuku ja töppöset&rukkkaset (kotiinlähtöön, mies saa tuoda myöhemmin nämäkin vaatteet)
-Meillä on vielä vähän mietinnän alla kumpi yhdistelmä puetaan. Luultavasti kuitenkin tuo ensimmäinen vaihtoehto :)
mitä te ootte mieltä?
-nämäkin mies saa tuoda sitten myöhemmin tullessaan.
Näitä mulla ei ollut vielä kuvata, mutta kassiin pakataan myös jotain pientä purtavaa miehelle ja miksi ei minullekkin jos vain jossain vaiheessa maistuu :)!
Olen kyllä kuullut, että sairaalassa saa kyllä syödä tarpeekseen, mutta voihan niitä mielitekoja tai yllättäviä heikotuksia tulla.
Mukaan pakataan ehkä trip mehuja tai trip mehukeittoja, hedelmiä, suklaapatukoita..
mitä pientä verensokerin nostattajaa te suosittelette mukaan?
Jos lähtö tulee yö aikaan miehelle ehkä tehdään pari leipää mukaan ja mitä nyt siinä vaiheessa sattuukaan jääkaapista löytymään :D
Käteistä tosiaan kympin tai kahden verran mukaan jos kahviosta tulee mieli hakea jotain. Ja mieshän voi sitten käydä vaikka kotona syömässä tai ottaa synnytyssalin jääkaappiin jotain valmista mukaan, sillä sielä on sitten mikrot missä voi ruokaa lämmitellä ja käydä syömässä. Sen näkee sitten mikä vaihtoehto on paras!
Puuttuuko kassista jotain tärkeää?
Ja mitä teidän kassissa on pakattuna?
Onneksi sairaalan ja meidän kodin välin ajaa n.10-15 minuuttiin, eli jos jotain akuutisti puuttuu ei ole isohomma käydä vaikka silloin hakemassa.
Masukipsi operaatio nro.1
Muutama jo arvasikin, me tehtiin (tai ainankin yritettiin) masukipsiä!!
Jostain mä näin, että niitä masukipsi paketteja on valmiitakin myynnissä, mutta yllätys mut tuntien kaikki pitää tehdä vaikeimman kautta :D
Me siis ostettiin kaikki tarvikkeet itse sinellistä(askartelu kauppa) ja tehtiin kaikki alusta asti itse.
Kipsimahasta tuli siis aikalailla vinksahatnut xD No se on nyt ainankin meidän näköinen!
Sen verran voin varoittaa, että sotkua tulee PALJON!! nääääääääääääääin PALJON!
Okei, osa osaa varmasti olla paljon siistimpiä ja fiksumpia kun me, mutta kun me ei (taas kerran) ajateltu kaikkea ihan loppuun asti, niin massan pöllyttämisen välissä jouduttiin juoksemaan pyyhettä, paperia ja ties mitä.. Ja no kämppä siivottiin kyllä aika perusteellisesti eilen illalla :D!
Ja mun mielestä tää oli myös ihan tosi hankala tehdä. Tai saatettiin me jotain väärinkin tehdä, mutta massa halkeili ja halkeili, eikä sitä meinannut saada pysymään kasassa oikein mitenkään päin.
Sitten masukipsi operaatioon.
Näitä tarvitaan! Meillä oli neljä rullaa kipsiharsoja (plaster bandage) ja kolme pussia kipsimassaa (cera mix) lisäksi tarvitaan vettä, sakset ja elmukelmua!
Aloita sillä, että suojaat massun kelmulla, massa aineet ei ole varaallisia iholle, mutta on aika ikävä jos se kovettuu ihoon kiinni, siinä on varmasti repimistä ja vaikka aine ei itsessään ole vaarallista, halusin suojata massun ensin.
Seuraavaks me leikattiin kipsiharso rullasta sopivan pituisia palasia, (varaa myös vettä kuppiin).
Eka kastellaan kipsiharso vesikupissa ja sitten vaan alettiin niitä lätkimään pitkinpoikin mahaa!
Ehkä tässäki vois olla joku fiksu levitys järjestys, mutta me vaan lätkittiin ihan fiilis pohjalla :D
Koko massu saatiin vihdoin levitettyä täyteen kipsiharsoja. Harsot alko kovettumaan aika äkkiä ja tuo koko hökötys meinas tippuu mun päältä (koska siitä tuli niin painava ja vauvakin potki ihan sika kovaa), aika jännittyny ilme kun pidän sitä kiinni :D
Tossa etualalla näkyy myös pieni ruttu kun pesin käsiä niin tyrkkäsin vahingossa reunan altaaseen... hupsista..
Tässä vaiheessa kannattaa olla fiksumpi kun minä, eli heittää kollari housut jalasta jo HYVISSÄ ajoin!
Seuraavaksi alettiin sekoittamaan kipsimassaa ja vettä sekaisin. Pussissa on tarkemmat sekoitus ohjeet ja me sekoiteltiin aina yks pussi kerrallaan. Tuo massa alkaa kovettua jo kipossa ihan samantien joten kannattaa toimia aika rivakkaan :)!
Me levitetltiin massaa mahan päälle ihan käsin, en tiedä oisko tääkin helpompi sitten tehdä jollain apuvälineellä? No me nyt muutenkin sotkettiin ja kokeiltiin aika huolella :D
Sormista jäi aika herkästi tollasia epätasaisia kohoumia, Osa meilläkin ehti kovettua ja kuivua ja niitä voi varovasti hioa pois kun KOKO kipsimaha on kuivunut KOKONAAN! Yksi hyvä keino on myös ottaa pelkkää vettä ja sivellä sillä pinta sileäksi.
Me kuivateltiin massaa hiustenkuivaajalla ja ilman ja laitettiin vielä toinen kerros uudestaan päälle ja sen jälkeen taas kuivateltiin hiustenkuivaajalla ja ilman!
Mua kävi sattuu ihan tosikovaa häntäluuhun, koska jouduin röhnöttämään tuossa tuolilla noin, ettei koko mahakipsi valahda pois päältä xD
Siksi vauhditettiin kuivamista vähän hiustenkuivaajalla.
Massa ei ollut ihan täysin kuivaa kun otettiin se varovasti mun ympäriltä pois ja jätettiin vielä kuivamaan lattialle yön yli.
Meidän koti oli kuin pommin jäliltä tän operaation jälkeen! Ei tiennyt itkisikö vai nauraisiko :D
Kuten alussa sanoin kannattaa varautua paremmin kuin me ja kasata KAIKKI tarvittavat välineet kylpyhuoneeseen valmiiksi, eikä kylpyhuoneen lattialle jonkin suojan levittäminenkään olisi pahitteeksi. nimim. sormenpäät verillä kun raaputeltiin kuivunutta kipsiä lattialta xD
Valmis masukipsi xD
Hahhaa! Maalaan tai jotenkin koristelen sen vielä tässä jokupäivä kun saan aikaisiksi ja jotain tarvikkeitakin luultavasti pitäisi ostaa.. Ehkä se sitten näyttää paremmalta tai no muodokkaammalta :D
No operaatio oli ihan hauska (vaikkakin vaikea ja välillä vähän tuskastuttava) vaikka tuo itse kipsi ei ihan mallikas olekkaan, niin muistona kuitenkin <3
Ootteko muut kokeilleet tehdä masukipsejä?
Jostain mä näin, että niitä masukipsi paketteja on valmiitakin myynnissä, mutta yllätys mut tuntien kaikki pitää tehdä vaikeimman kautta :D
Me siis ostettiin kaikki tarvikkeet itse sinellistä(askartelu kauppa) ja tehtiin kaikki alusta asti itse.
Kipsimahasta tuli siis aikalailla vinksahatnut xD No se on nyt ainankin meidän näköinen!
Sen verran voin varoittaa, että sotkua tulee PALJON!! nääääääääääääääin PALJON!
Okei, osa osaa varmasti olla paljon siistimpiä ja fiksumpia kun me, mutta kun me ei (taas kerran) ajateltu kaikkea ihan loppuun asti, niin massan pöllyttämisen välissä jouduttiin juoksemaan pyyhettä, paperia ja ties mitä.. Ja no kämppä siivottiin kyllä aika perusteellisesti eilen illalla :D!
Ja mun mielestä tää oli myös ihan tosi hankala tehdä. Tai saatettiin me jotain väärinkin tehdä, mutta massa halkeili ja halkeili, eikä sitä meinannut saada pysymään kasassa oikein mitenkään päin.
Sitten masukipsi operaatioon.
Näitä tarvitaan! Meillä oli neljä rullaa kipsiharsoja (plaster bandage) ja kolme pussia kipsimassaa (cera mix) lisäksi tarvitaan vettä, sakset ja elmukelmua!
Aloita sillä, että suojaat massun kelmulla, massa aineet ei ole varaallisia iholle, mutta on aika ikävä jos se kovettuu ihoon kiinni, siinä on varmasti repimistä ja vaikka aine ei itsessään ole vaarallista, halusin suojata massun ensin.
Eka kastellaan kipsiharso vesikupissa ja sitten vaan alettiin niitä lätkimään pitkinpoikin mahaa!
Ehkä tässäki vois olla joku fiksu levitys järjestys, mutta me vaan lätkittiin ihan fiilis pohjalla :D
Koko massu saatiin vihdoin levitettyä täyteen kipsiharsoja. Harsot alko kovettumaan aika äkkiä ja tuo koko hökötys meinas tippuu mun päältä (koska siitä tuli niin painava ja vauvakin potki ihan sika kovaa), aika jännittyny ilme kun pidän sitä kiinni :D
Tossa etualalla näkyy myös pieni ruttu kun pesin käsiä niin tyrkkäsin vahingossa reunan altaaseen... hupsista..
Tässä vaiheessa kannattaa olla fiksumpi kun minä, eli heittää kollari housut jalasta jo HYVISSÄ ajoin!
Seuraavaksi alettiin sekoittamaan kipsimassaa ja vettä sekaisin. Pussissa on tarkemmat sekoitus ohjeet ja me sekoiteltiin aina yks pussi kerrallaan. Tuo massa alkaa kovettua jo kipossa ihan samantien joten kannattaa toimia aika rivakkaan :)!
Me levitetltiin massaa mahan päälle ihan käsin, en tiedä oisko tääkin helpompi sitten tehdä jollain apuvälineellä? No me nyt muutenkin sotkettiin ja kokeiltiin aika huolella :D
Sormista jäi aika herkästi tollasia epätasaisia kohoumia, Osa meilläkin ehti kovettua ja kuivua ja niitä voi varovasti hioa pois kun KOKO kipsimaha on kuivunut KOKONAAN! Yksi hyvä keino on myös ottaa pelkkää vettä ja sivellä sillä pinta sileäksi.
Me kuivateltiin massaa hiustenkuivaajalla ja ilman ja laitettiin vielä toinen kerros uudestaan päälle ja sen jälkeen taas kuivateltiin hiustenkuivaajalla ja ilman!
Mua kävi sattuu ihan tosikovaa häntäluuhun, koska jouduin röhnöttämään tuossa tuolilla noin, ettei koko mahakipsi valahda pois päältä xD
Siksi vauhditettiin kuivamista vähän hiustenkuivaajalla.
Massa ei ollut ihan täysin kuivaa kun otettiin se varovasti mun ympäriltä pois ja jätettiin vielä kuivamaan lattialle yön yli.
Kuten alussa sanoin kannattaa varautua paremmin kuin me ja kasata KAIKKI tarvittavat välineet kylpyhuoneeseen valmiiksi, eikä kylpyhuoneen lattialle jonkin suojan levittäminenkään olisi pahitteeksi. nimim. sormenpäät verillä kun raaputeltiin kuivunutta kipsiä lattialta xD
Valmis masukipsi xD
Hahhaa! Maalaan tai jotenkin koristelen sen vielä tässä jokupäivä kun saan aikaisiksi ja jotain tarvikkeitakin luultavasti pitäisi ostaa.. Ehkä se sitten näyttää paremmalta tai no muodokkaammalta :D
No operaatio oli ihan hauska (vaikkakin vaikea ja välillä vähän tuskastuttava) vaikka tuo itse kipsi ei ihan mallikas olekkaan, niin muistona kuitenkin <3
Ootteko muut kokeilleet tehdä masukipsejä?
11. tammikuuta 2014
POKS poks 37+0 POKS
Jeeee me ollaan täysaikasia!
Nyt jos nuppu päättää ottaa startin niin saa tulla ilman estelyjä, nyt hän on ns. täysin valmis siihen :)
Helpottava tieto, varsinkaan kun ei tiedä mihin suuntaan nuo proteiinit ja verenpaineet on heittelemässä.
Äiti täällä voi miten voi, pääasiallisesti ihan hyvin kuitenkin.
Pääkivut seuraa edelleen päivittäin mun touhuja mukana, olo alkaa olla ihan uskomattoman tuskallinen, istuminenkin tekee kipeää. Ainut missä on hyvä istua on meidän jumppapallo <3 Se onkin iltaisin mulle hyvä kaveri!!
Mulla tulee nykyisin istuessa ihan kamalaa kipua kylkiluihin ja ne oikein pistelee ja puutuu. Terkka kyllä viimeks sano, että alkaa vauvalla olla mitat kovin täynnä ja se on "kaivautunut" mun kylkiluiden alle ja kahdunpohjankorkeuden mittaaminen sivulle on mahdotonta. Tämä luultavasti aiheuttaa sitä puutuvaa kipua kylkiin.
Öisin ei saa kunnolla unta kun pissattaa kokoajan ja tänne on rantautunut aivan järkyttävä närästys..
Onneks ei oo enää kamalan pitkä aika tän tuskallisuuden kanssa, maximissaan vain 5 viikkoa.. vain..
Okei näin sanottuna 5 viikkoa tuntuu IKUISUUDELTA. mä olisin valmis luovuttamaan tän tuskastuttavan olon ja painavan mahan jo pois.
Nyt ihan loppuajasta on iskenyt kauhea kaipuu omaa vartaloa kohtaan, hoikkaa olomuotoa, sitä että vaatteet menee päälle, sitä että kengät saa jalkaan ilman kamalia supistuksia, öitä ettei närästä ja ei tarvitse tunnin välein juosta pissalle... Voi tuskastuminen. Ja tätä massuako vielä tulee ikävä?
Pitää yrittää keskittyä posiitiivisiin asioihin.. hmm eli tällähetkellä siihen, että meille VIHDOIIIN huomenna rantautuu pinnasänky <3 Voin laittaa nuppusen uninurkkauksen valmiiksi, ihanaa ihanaa!
Tänään uusin vähän meidän makuhuoneen tunnelmaa ja esittelen sitten varmaan koko makkarin uudelleen, kun saadaan nuppusen uninurkkauskin valmiiksi :)
Meidän sotku postaus myös luultavasti ilmestyy huomenna tai ylihuomenna!
Jotain muutakin puoli valmista mulla on teille tuolla luonnoksissa odottelemassa julkaisua, niin ja sitä kuuluisaa loppu silausta mitä ei vaan millään saa tehtyä. heh.
Nyt kello on jo kamalasti ja taidan lähteä vähän pötköttelemään, että huomenna jaksaa kahvitella anoppiloita!
Hyvää yötä <3
Nyt jos nuppu päättää ottaa startin niin saa tulla ilman estelyjä, nyt hän on ns. täysin valmis siihen :)
Helpottava tieto, varsinkaan kun ei tiedä mihin suuntaan nuo proteiinit ja verenpaineet on heittelemässä.
Äiti täällä voi miten voi, pääasiallisesti ihan hyvin kuitenkin.
Pääkivut seuraa edelleen päivittäin mun touhuja mukana, olo alkaa olla ihan uskomattoman tuskallinen, istuminenkin tekee kipeää. Ainut missä on hyvä istua on meidän jumppapallo <3 Se onkin iltaisin mulle hyvä kaveri!!
Mulla tulee nykyisin istuessa ihan kamalaa kipua kylkiluihin ja ne oikein pistelee ja puutuu. Terkka kyllä viimeks sano, että alkaa vauvalla olla mitat kovin täynnä ja se on "kaivautunut" mun kylkiluiden alle ja kahdunpohjankorkeuden mittaaminen sivulle on mahdotonta. Tämä luultavasti aiheuttaa sitä puutuvaa kipua kylkiin.
Öisin ei saa kunnolla unta kun pissattaa kokoajan ja tänne on rantautunut aivan järkyttävä närästys..
Onneks ei oo enää kamalan pitkä aika tän tuskallisuuden kanssa, maximissaan vain 5 viikkoa.. vain..
Okei näin sanottuna 5 viikkoa tuntuu IKUISUUDELTA. mä olisin valmis luovuttamaan tän tuskastuttavan olon ja painavan mahan jo pois.
Nyt ihan loppuajasta on iskenyt kauhea kaipuu omaa vartaloa kohtaan, hoikkaa olomuotoa, sitä että vaatteet menee päälle, sitä että kengät saa jalkaan ilman kamalia supistuksia, öitä ettei närästä ja ei tarvitse tunnin välein juosta pissalle... Voi tuskastuminen. Ja tätä massuako vielä tulee ikävä?
Pitää yrittää keskittyä posiitiivisiin asioihin.. hmm eli tällähetkellä siihen, että meille VIHDOIIIN huomenna rantautuu pinnasänky <3 Voin laittaa nuppusen uninurkkauksen valmiiksi, ihanaa ihanaa!
Tänään uusin vähän meidän makuhuoneen tunnelmaa ja esittelen sitten varmaan koko makkarin uudelleen, kun saadaan nuppusen uninurkkauskin valmiiksi :)
Meidän sotku postaus myös luultavasti ilmestyy huomenna tai ylihuomenna!
Jotain muutakin puoli valmista mulla on teille tuolla luonnoksissa odottelemassa julkaisua, niin ja sitä kuuluisaa loppu silausta mitä ei vaan millään saa tehtyä. heh.
Nyt kello on jo kamalasti ja taidan lähteä vähän pötköttelemään, että huomenna jaksaa kahvitella anoppiloita!
Hyvää yötä <3
9. tammikuuta 2014
Neuvola 36+5
Tänään siis oli jälleen neuvola. Mulla oli aamulla ensimmäistä kertaa ikinä sellanen fiilis, ettei huvita lähtee neuvolaan. Mulla jäi viime kerrasta tosiaan sellainen maku suuhun, että ääh ja puuh. Yleensä oon tykänny käydä ihan hirmusesti neuvolassa ja on ollu tosi ihana päästä juttelemaan ihmisen kanssa, joka asioista paljon kaikkea tietää ja jolta voit kysyä ihan mitä vain.
No ehkä tämä vielä tästä.
Kävelin neuvolaan ja oli ihana haukata heti aamusta vähän raitista ilmaa nassuun. Olin jopa vähän ajoissa siellä, kun ajattelin varata matkalle aikaa jos alkaa kovastikkin supistelemaan (niinkuin nykyisin aina kävellessä) voin taapertaa hitaasti paikalle.
Mutta tänään ei edes supistellut ja oli ihana kävellä pitkästä aikaa! :) Kotiin tullessa kiersinkin hieman pidemmän reitin kautta ja kävin kaupasta maitoa kotiin.
Neuvola ajat oli myöhässä ja kerkesin aulassa lueskelemaan vähäsen aikaan kaksplussaa. Ois hirvee hinku tilata joku kiva vauvalehti kotiin, sais vähän tietoa ja varmasti tosi hyviä faktoja moniin asioihin.
Mutta saa nyt nähdä, lehdet on niin kovin kalliita ja mitenhän se aikakin(tai lähinnä malttaako) sitten lehtiä käydä lueskelemaan..
Tuleeko teille jokin vauva lehti? :)
Mainitsin ekana kun terkka kysy mun vointia, että päähän on sattunut viimeisen viikon ihan jokaisena päivänä. Hän kyseli onko ollut kovaakin päänsärkyä, näköhäiriöitä tai pahaa oloa.
Pahaa oloa ei onneksi ole ollut, mutta pieniä näköhaittoja silloin kun päähän sattuu kovasti (ja näin mulla on myös normaalisti, joten vaikea nyt rinnastaa onko kyse ns. vain päänsäryn aiheuttamista häiriöistä)
Sitten terkka varovasti sanoi, että pissassakin oli ihan hieman proteiinia.
Kuulema ihan todella vähän, ei huolestuttavaa määrää. Mutta kun kerran päänsärkyäkin on ollut oireena niin kiinnitetään siihen proteiniin määrään huomioita.
Mittailtiin seuraavaksi paino (joka on taas noussut ihan hurjasti...) Ja hemppari joka sekin on onneksi hieman noussut ja sitten verenpaineet, jotka nekin nousseet..
Ensimmäisellä mittauksella paineet oli 131/89 toisella kerralla 126/85 ja viimeisellä kerralla vielä 113/77. Ne kyllä onneksi laski kun olin hetken paikoillaan rauhassa ja hiljaa.
Tähän kyllä kiinnitettiin huomiota, sillä aluksi paineet oli kuitenkin hieman liian korkealla, vaikka terkka sanoi, että usein raskausmyrkytyksessä paineet ei levossakaan laske alemmas.
Sain kuitenkin viikonpäähän pikaisen mittaus tarkastuskäynnin. Otetaan pissa ja paineet ja niin päänsärkyä mun täytyi tarkkailla kotona kuinka usein sitä ilmenee viikon sisään.
HUI. Kovasti hän vakuutteli, että vielä ei ole aihetta huoleen, mutta kyllähän se laittaa vähän mietityttämään, että entäpä jos...
No toivotaan ettei.
Sitten Neuvola mittauksiin:
Rv: 36+5
Paino: 68,2
Kg muutos/vk: 1,050 (oho hups..)
Turvotus: + (iso plussa.. saappaat ei mee jalkaan.. ja nominationkin puristaa ranteessa..)
Verenpaineet: 131/89, 126/85 ja 113/77
Pissa: h+
Hemppari: 111
Kohdunpohjan kork.: 32 cm
Tarjonta: rt
Syke: 145+
Liikkeet: ++
Kaikki oli muuten onneksi hyvin ja vauva on kasvanut nätisti. Sykekkin kuului hyvin ja liikkuttiin ihan nätisti :)
Sitten asiasta ihan toiseen.
Mä lupasin teille kertoa meidän ikean reissusta!
Meidän oli siis tarkoitus lähteä miehen siskon kanssa maanantaina, eli loppiaisena viettämään pyhäpäivää kuopion ikeaan ja matkukseen. Ostettavaa ei oikeastaan sen kummemmin olisi mulla ollut, ehkä muovifrotee lakanoita ikeasta..
Lähdettiin heti aamusta kymmenen aikaan ajelemaan kuopioon päin, me päästiin ehkä n. 40 kilometriä etenemään kun suoraan tielle auton eteen pomppas risukosta joku metsäkauris, peura.. joku tälläinen?
Me säikähdettiin ihan kamalasti, koska eläin tuli niin ylättäen.
Tömpsäys vain kuului ja eläin juoksi vielä metsään takaisin. Onneksi tien vieressä oli suuri P-paikka ja pysähdyttiin siihen, molemmat täristen säikähdyksestä.
Auto koki aika suuret vahingot, etuosa oli aika lailla tohjona, me molemmat oltiin kuitenkin kunnossa ja selvittiin säikähdyksellä!
Onneksi heillä on aika jämäkkä auto ja tömpsäys ei sisälle päin ollut kovinkaan iso, ei törmätty mihinkään, enemmin se oli sellainen pieni nytkäys.
Onneksi moni ihana ohiajaja pysähtyi kyselemään ollaanhan kunnossa ja katsomaan onko auto ihan entinen.
Poliiseja odotettiin paikalle about tunti, he katsoivat auton ja sanoivat, että voitte ajaa kotiin rauhallisesti hiljaista vauhtia, auto kestää kuulema sen matkan.
Hirviporukka tuli vielä etsimään sitä eläintä, joka todennäköisesti loukkaantui törmäyksessä.
Toivottavasti se löytyy, eikä ole jäänyt kärsimään mihinkään.
Auto meni onneksi vakuutukseen ja me tosiaan säästyimme ihan säikähdyksellä! Kaikki kunnossa!
Soitin sitten vielä täällä gravidaan, äitipolille ja kerroin tilanteen ja kysyin tullaanko näyttäytymään.
Sieltä sanottiin, jos en mihinkään ole osunut, vauva liikkuu normaalisti ja mitään vuotoa ei ole, ei tarvitse tulla tutkimuksiin.
Toki sieltä käskettiin seurailemaan tilannetta pari päivää ja varsinkin jos ilmenee mitään poikkeavaa niin synnärin kautta vaan päivystyskäynnille.
Luotan siis heidän sanaan ja täällä tosiaan ollaan liikuttu ihan normaalisti eikä mitään kipua tms ole ollut, joten saatan nyt huokaista helpotuksesta kun neuvolassakin sydänäänet oli normaalit :)
No ehkä tämä vielä tästä.
Kävelin neuvolaan ja oli ihana haukata heti aamusta vähän raitista ilmaa nassuun. Olin jopa vähän ajoissa siellä, kun ajattelin varata matkalle aikaa jos alkaa kovastikkin supistelemaan (niinkuin nykyisin aina kävellessä) voin taapertaa hitaasti paikalle.
Mutta tänään ei edes supistellut ja oli ihana kävellä pitkästä aikaa! :) Kotiin tullessa kiersinkin hieman pidemmän reitin kautta ja kävin kaupasta maitoa kotiin.
Neuvola ajat oli myöhässä ja kerkesin aulassa lueskelemaan vähäsen aikaan kaksplussaa. Ois hirvee hinku tilata joku kiva vauvalehti kotiin, sais vähän tietoa ja varmasti tosi hyviä faktoja moniin asioihin.
Mutta saa nyt nähdä, lehdet on niin kovin kalliita ja mitenhän se aikakin(tai lähinnä malttaako) sitten lehtiä käydä lueskelemaan..
Tuleeko teille jokin vauva lehti? :)
Mainitsin ekana kun terkka kysy mun vointia, että päähän on sattunut viimeisen viikon ihan jokaisena päivänä. Hän kyseli onko ollut kovaakin päänsärkyä, näköhäiriöitä tai pahaa oloa.
Pahaa oloa ei onneksi ole ollut, mutta pieniä näköhaittoja silloin kun päähän sattuu kovasti (ja näin mulla on myös normaalisti, joten vaikea nyt rinnastaa onko kyse ns. vain päänsäryn aiheuttamista häiriöistä)
Sitten terkka varovasti sanoi, että pissassakin oli ihan hieman proteiinia.
Kuulema ihan todella vähän, ei huolestuttavaa määrää. Mutta kun kerran päänsärkyäkin on ollut oireena niin kiinnitetään siihen proteiniin määrään huomioita.
Mittailtiin seuraavaksi paino (joka on taas noussut ihan hurjasti...) Ja hemppari joka sekin on onneksi hieman noussut ja sitten verenpaineet, jotka nekin nousseet..
Ensimmäisellä mittauksella paineet oli 131/89 toisella kerralla 126/85 ja viimeisellä kerralla vielä 113/77. Ne kyllä onneksi laski kun olin hetken paikoillaan rauhassa ja hiljaa.
Tähän kyllä kiinnitettiin huomiota, sillä aluksi paineet oli kuitenkin hieman liian korkealla, vaikka terkka sanoi, että usein raskausmyrkytyksessä paineet ei levossakaan laske alemmas.
Sain kuitenkin viikonpäähän pikaisen mittaus tarkastuskäynnin. Otetaan pissa ja paineet ja niin päänsärkyä mun täytyi tarkkailla kotona kuinka usein sitä ilmenee viikon sisään.
HUI. Kovasti hän vakuutteli, että vielä ei ole aihetta huoleen, mutta kyllähän se laittaa vähän mietityttämään, että entäpä jos...
No toivotaan ettei.
Sitten Neuvola mittauksiin:
Rv: 36+5
Paino: 68,2
Kg muutos/vk: 1,050 (oho hups..)
Turvotus: + (iso plussa.. saappaat ei mee jalkaan.. ja nominationkin puristaa ranteessa..)
Verenpaineet: 131/89, 126/85 ja 113/77
Pissa: h+
Hemppari: 111
Kohdunpohjan kork.: 32 cm
Tarjonta: rt
Syke: 145+
Liikkeet: ++
Kaikki oli muuten onneksi hyvin ja vauva on kasvanut nätisti. Sykekkin kuului hyvin ja liikkuttiin ihan nätisti :)
Sitten asiasta ihan toiseen.
Mä lupasin teille kertoa meidän ikean reissusta!
Meidän oli siis tarkoitus lähteä miehen siskon kanssa maanantaina, eli loppiaisena viettämään pyhäpäivää kuopion ikeaan ja matkukseen. Ostettavaa ei oikeastaan sen kummemmin olisi mulla ollut, ehkä muovifrotee lakanoita ikeasta..
Lähdettiin heti aamusta kymmenen aikaan ajelemaan kuopioon päin, me päästiin ehkä n. 40 kilometriä etenemään kun suoraan tielle auton eteen pomppas risukosta joku metsäkauris, peura.. joku tälläinen?
Me säikähdettiin ihan kamalasti, koska eläin tuli niin ylättäen.
Tömpsäys vain kuului ja eläin juoksi vielä metsään takaisin. Onneksi tien vieressä oli suuri P-paikka ja pysähdyttiin siihen, molemmat täristen säikähdyksestä.
Auto koki aika suuret vahingot, etuosa oli aika lailla tohjona, me molemmat oltiin kuitenkin kunnossa ja selvittiin säikähdyksellä!
Onneksi heillä on aika jämäkkä auto ja tömpsäys ei sisälle päin ollut kovinkaan iso, ei törmätty mihinkään, enemmin se oli sellainen pieni nytkäys.
Onneksi moni ihana ohiajaja pysähtyi kyselemään ollaanhan kunnossa ja katsomaan onko auto ihan entinen.
Poliiseja odotettiin paikalle about tunti, he katsoivat auton ja sanoivat, että voitte ajaa kotiin rauhallisesti hiljaista vauhtia, auto kestää kuulema sen matkan.
Hirviporukka tuli vielä etsimään sitä eläintä, joka todennäköisesti loukkaantui törmäyksessä.
Toivottavasti se löytyy, eikä ole jäänyt kärsimään mihinkään.
Auto meni onneksi vakuutukseen ja me tosiaan säästyimme ihan säikähdyksellä! Kaikki kunnossa!
Soitin sitten vielä täällä gravidaan, äitipolille ja kerroin tilanteen ja kysyin tullaanko näyttäytymään.
Sieltä sanottiin, jos en mihinkään ole osunut, vauva liikkuu normaalisti ja mitään vuotoa ei ole, ei tarvitse tulla tutkimuksiin.
Toki sieltä käskettiin seurailemaan tilannetta pari päivää ja varsinkin jos ilmenee mitään poikkeavaa niin synnärin kautta vaan päivystyskäynnille.
Luotan siis heidän sanaan ja täällä tosiaan ollaan liikuttu ihan normaalisti eikä mitään kipua tms ole ollut, joten saatan nyt huokaista helpotuksesta kun neuvolassakin sydänäänet oli normaalit :)
8. tammikuuta 2014
Huhhei!
Ihan aluksi näääääääääääääääääääääin näiiiiin iso kiitos Rosarylle !!
Massu välilehti saadaan vihdoinkin palautettua, sillä kuvat löytyi picasan verkkoalbumeista (joiden olemassa oloa en edes tiennyt ilman ihanaa rosarya joka vinkkas mulle, että kuvat saattaa sieltä löytyä, koska blogger tallentaa ne sinne automaattisesti!!) JEE!
Oon ihan super onnellinen, että kaikki kuvat eivät kadonneetkaan vaan voin ne sieltä vielä pelastaa :)
JOTEN kiitos kiitos sulle vinkistä!!!
Tää päivitys oli taas kerran ihan tosi pikapikainen ilman kuvia.
Huomenna mulla on neuvola ja saatte sitten huomenna jälleen neuvola päivityksen sitten :)
Työn alla on myös sairaalakassi päivitys, joka on vihdoinainankin melkein pakattu ja sitten teitä odottaa sellainen sotkemis päivitys, me ehkä huomenissa aletaan ton isimiehen kanssa sellaisiin sotku puuhiin että ;) Saatte myöhemmin postauksen kera kuulla mitä ajateltiin tehdä, hihhii!
Arvaako kukaan mistä on kysymys?
Ja tänään sain odotetun kirjeen kotiin. Kutsun poliklinikka käynnille, nimittäin pelkopolille!
Aika on 24. päivä eli n. viikko ennen laskettua, toivottavasti keretään sinne :) En malttaisi millään odottaa sinne pääsyä. Ihana päästä juttelemaan henkilökohtaisesti kätilön kanssa ja kertomaan omista peloistaan. Toivottavasti saadaan sieltä hyvää tsemppiä tulevaan :)
Kutsussa mainittiin myös, että toinen tapaaminen on lääkärin kanssa. Onkohan tämä pelkkää jutustelua vai saataisiinkohan vielä se synnytystapa arviointi?? Sitten olisin tosi tyytyväinen ja ehkä hieman kevyemmällä mielelläkin.
Sitä siis odotellessa :)
Palataan huomenna neuvola kuulumisten merkeissä !
Massu välilehti saadaan vihdoinkin palautettua, sillä kuvat löytyi picasan verkkoalbumeista (joiden olemassa oloa en edes tiennyt ilman ihanaa rosarya joka vinkkas mulle, että kuvat saattaa sieltä löytyä, koska blogger tallentaa ne sinne automaattisesti!!) JEE!
Oon ihan super onnellinen, että kaikki kuvat eivät kadonneetkaan vaan voin ne sieltä vielä pelastaa :)
JOTEN kiitos kiitos sulle vinkistä!!!
Tää päivitys oli taas kerran ihan tosi pikapikainen ilman kuvia.
Huomenna mulla on neuvola ja saatte sitten huomenna jälleen neuvola päivityksen sitten :)
Työn alla on myös sairaalakassi päivitys, joka on vihdoin
Arvaako kukaan mistä on kysymys?
Ja tänään sain odotetun kirjeen kotiin. Kutsun poliklinikka käynnille, nimittäin pelkopolille!
Aika on 24. päivä eli n. viikko ennen laskettua, toivottavasti keretään sinne :) En malttaisi millään odottaa sinne pääsyä. Ihana päästä juttelemaan henkilökohtaisesti kätilön kanssa ja kertomaan omista peloistaan. Toivottavasti saadaan sieltä hyvää tsemppiä tulevaan :)
Kutsussa mainittiin myös, että toinen tapaaminen on lääkärin kanssa. Onkohan tämä pelkkää jutustelua vai saataisiinkohan vielä se synnytystapa arviointi?? Sitten olisin tosi tyytyväinen ja ehkä hieman kevyemmällä mielelläkin.
Sitä siis odotellessa :)
Palataan huomenna neuvola kuulumisten merkeissä !
7. tammikuuta 2014
AUTTAKAA!?
Nyt kävi tositosi huonosti..
Painoin jotain ja koko massu välilehti hävisi kuvineen. Vähän aikaa sitten mies jotenki asensi koneen uudestaan ja siinä samalla hävitti kaikki maha kuvat koneelta.
Ainuut tallessa säilyneet kuvat olivat siis blogin massu-välilehden mahakuvat...
Voiko niitä mitenkään saada takaisin?? ja mistä??
Mä en ala jos kaikki muistot massun kasvusta hävisi :(
Nyt itkettää ja harmittaa ja kiukuttaa !!!!!
Painoin jotain ja koko massu välilehti hävisi kuvineen. Vähän aikaa sitten mies jotenki asensi koneen uudestaan ja siinä samalla hävitti kaikki maha kuvat koneelta.
Ainuut tallessa säilyneet kuvat olivat siis blogin massu-välilehden mahakuvat...
Voiko niitä mitenkään saada takaisin?? ja mistä??
Mä en ala jos kaikki muistot massun kasvusta hävisi :(
Nyt itkettää ja harmittaa ja kiukuttaa !!!!!
6. tammikuuta 2014
Vauva hankintoja
Huh saan nyt vihdoin julkastua teille tän vauva hankinta postauksen! Ollaan siis tällä tai itseasiassa viime viikolla saatu kasaan viimesiä pieniä hankintoja.
Enää puuttuu pinnasänky ja se luultavasti saadaan viikonloppuna(jee!! pääsen laittaa prinsessan nurkkauksen kuntoon <3) sekä amme, jonka ostolla ei sinäänsä ole kiire, vaan sen voi käydä kaupasta vaikka kun kotiudutaan sairaalasta.
Mietin, että ne ammeen jalat olis tosi kätevät, niin itsellä ei olisi niin hankala kyykkiä lattialla. Mutta toisaalta onkohan ostoksena kovinkin turhake?
Miten teillä, kylvetättekö ammeessa kylpyhuoneen lattialla, telineessä vai jossain muualla? :)
Ostoksia ollaan tehty tavan kaupoista, kirppareilta ja osa lastentarvike kaupoista.
Suurin osa meidän vauva tavaroista on kuitenkin käytettynä ostettu/saatu. Meidän budjettiin se on ollut aika tosi passeli hankinta :) Mua ihan harmittaa kun en ole alusta asti kirjannut ostosten summia yhteen, jotta voisin laskea kuinka paljon meillä on rahaa mennyt hankintoihin(tai kuinka hankkia pienellä rahalla kaikkea!). Mietin, että voisin tehdä suurinpiirtein laskut menneestä budjetista.
Oletteko te kärryillä paljon olette vauvahankintoihin saanut tuhlattua?
Sitten ostoksiin!
Fisher pricen leikkimatto/kaari! Tuo olikin ihan hassun muotoinen, en oo ennen törmänny. Siinä kuitenkin oli kolme tapaa "kasata".
Meidän karvavauva sitten valtas maton samantien kun kasattiin se tohon :D! Annettiin sen hetken tutustua siihen, eikä ole enää mennyt tai käynyt edes repimässä nuita leluja (ihme!!)
Kirjoja! Kirjoja! Eihän se nuppunen pitkään aikaan osaa lukea eikä vielä selailekkaan tuollaisia kovakantisia, mutta voidaanhan me niitä hänelle lueskella :)
Tuleva serkkutyttö oli kovin innoissaan näistä!
Yksi pikkuinen tuttipullo varuille! Ja tosiaan vain yksi. Katsotaan ihan ajan kanssa tarvitaanko näitä meille, jos ei, eipähän ole ostettu turhaan nutkkiin pyörimään. Mutta jos tarvitaan, näitä saa hyvin nopeasti juostua lähikaupasta lisää.
Sitteri! Ei mitään hienoa keinuttavaa ja musiikkia soittavaa desing hölynpölyä. Vaan ihan tavallinen "vanhan aikainen" Jossa kuitenkin keinuvat jalat.
En oikein tiedä pidänkö tuosta kuosista, voikohan sitä vaikka värjätä pesukone väreillä? :)
Aktiviteetti lelu, miehen sanoin kuulostaa ihan koiran lelulta, joo x)!
Nuo jokainen pötkylä pitää erilaista ääntä, rapinaa ja ripinää ja niissä on erituntuisia juttuja sisällä.
Ihana ainun unipupu, mutta tuollaisena roikkuvana versiona! Tuo on musta niiiin sulo <3 Saa vaikka vainuihin tai vaikka pinnasängyn reunaan roikkumaan.
Terkuin Shoppailu Mamma!
Huomenna teille kerronkin miten meidän ikean reissu sujuikaan!
Nyt meen ottaa pullat uunista. nam nam nam! Myöhäisillan herkutuksia ;)
Enää puuttuu pinnasänky ja se luultavasti saadaan viikonloppuna(jee!! pääsen laittaa prinsessan nurkkauksen kuntoon <3) sekä amme, jonka ostolla ei sinäänsä ole kiire, vaan sen voi käydä kaupasta vaikka kun kotiudutaan sairaalasta.
Mietin, että ne ammeen jalat olis tosi kätevät, niin itsellä ei olisi niin hankala kyykkiä lattialla. Mutta toisaalta onkohan ostoksena kovinkin turhake?
Miten teillä, kylvetättekö ammeessa kylpyhuoneen lattialla, telineessä vai jossain muualla? :)
Ostoksia ollaan tehty tavan kaupoista, kirppareilta ja osa lastentarvike kaupoista.
Suurin osa meidän vauva tavaroista on kuitenkin käytettynä ostettu/saatu. Meidän budjettiin se on ollut aika tosi passeli hankinta :) Mua ihan harmittaa kun en ole alusta asti kirjannut ostosten summia yhteen, jotta voisin laskea kuinka paljon meillä on rahaa mennyt hankintoihin(tai kuinka hankkia pienellä rahalla kaikkea!). Mietin, että voisin tehdä suurinpiirtein laskut menneestä budjetista.
Oletteko te kärryillä paljon olette vauvahankintoihin saanut tuhlattua?
Sitten ostoksiin!
Fisher pricen leikkimatto/kaari! Tuo olikin ihan hassun muotoinen, en oo ennen törmänny. Siinä kuitenkin oli kolme tapaa "kasata".
Meidän karvavauva sitten valtas maton samantien kun kasattiin se tohon :D! Annettiin sen hetken tutustua siihen, eikä ole enää mennyt tai käynyt edes repimässä nuita leluja (ihme!!)
Kirjoja! Kirjoja! Eihän se nuppunen pitkään aikaan osaa lukea eikä vielä selailekkaan tuollaisia kovakantisia, mutta voidaanhan me niitä hänelle lueskella :)
Tuleva serkkutyttö oli kovin innoissaan näistä!
En oikein tiedä pidänkö tuosta kuosista, voikohan sitä vaikka värjätä pesukone väreillä? :)
Nuo jokainen pötkylä pitää erilaista ääntä, rapinaa ja ripinää ja niissä on erituntuisia juttuja sisällä.
Huomenna teille kerronkin miten meidän ikean reissu sujuikaan!
Nyt meen ottaa pullat uunista. nam nam nam! Myöhäisillan herkutuksia ;)
4. tammikuuta 2014
POKS 36+
Tänään poksutaan jälleen!
Viikkoja tulee täyteen tasan 36. Nuppu on siis kahden viikon päästä täysi-ikäinen ja neljän viikon päästä on laskettu aika eli viimeistään kuuden viikon päästä meillä on vauva VAUVA!
Mua alkaa niin kovin jännittää.. Ollaan nyt viikonaikana ostettu ihan hirveesti kaikkea vauva tavaraa, kaikki viimeiset kasaan mitä puuttuu.
Tällähetkellä puuttuvien listalla on pinnasänky ja amme! Eli lähes kaikki on kasassa. Turvakaukalon voisi asentaa jo autoon, vaatteet on pyykättynä kaapissa (viimeset itseasiassa kuivuu tällä hetkellä narulla) tutit on keitetty valmiiksi käyttöä varten, on valmennuttu synnytystä varten, panikoitu ja suunniteltu.
Koti alkaa näyttää siltä, että nuppu olisi tervetullut tänne jo <3
Mulla meinaa aina välillä iskeä viimehetken paniikki.. Tuntuu ettei tästä mitään tule ja kaikki menee ihan piloille ja en osaa synnyttää enkä osaa hoitaa vauvaa, ja mitäs jos ei tuu maitoa. Pitää vaan koittaa olla ajattelematta, onneksi on paljon tsemppareita ettei ihan iske oikeasti kamalaa paniikkia ylle!!
Massua viikolla 36+! Kohta taitaa olla aika päivittää jo massulehteäkin.
Mun mielestä toi maha on jotenkin kokoajan ollut alaspäin menossa? Hassun näköinen kun käy aina näin kuvista tuijottamaan :D Ei sitä luonnostaan niinkään erota?
Massu on selvinnyt ihan kokonaan ilman raskausarpia ja reidet. Sen sijaan pyllyyn niitä on ilmestynyt seka tisseihin ihan vain muutama haalea, joita ei edes erota kaukaa, eikä jos on esim. rintsikat päällä. Eli aika vähällä ollaan selvitty.
Nuo pienet tiikerin raidat sitten muistuttaa minua tästä pienestä ihmisestä myöhemminkin.
Olo alkaa olla jo aika huh huh. Hyvä oli vielä muutama viikko sitten naureskella, että ei mulla mitään hankalaa ole :)
Hah! Liitoskivut on riesana, tuntuu että ihan polvet välillä notkahtaa kun vihlaisee tuolta nivusista niin kovin. Kuukautiskipumainen jomotus eikun lisääntyy ja eilenkin makasin vain sohvalla kun sattui, yöllä heräsin ekaa kertaa TOSI kovaan supistukseen, maha ja selkä kramppas, tuntu kuin joku olisi jollain puristimilla painanut mahaa ja inhottava kipu säteili reisiin ja oikein poltteli. Onneksi näitä kivuliaita ei tullut kuin kaksi ja ne oli kestoltaan aika lyhyitä, ehkä vain muutaman sekunnin. Pitkään paikallaan istuessa mahaa alkaa pistää, varsinkin tuonne kylkiin.
Nykyisin myös sattuu melkein päivittäin päähän. Onkohan tämä normaalia?
Kävellessä supistelee ja jalat puutuu, eikä mun nahkasaappaatkaan mahtunu enää pohkeistä jalkaan :D Mitähän vielä..
Valitusta riittää, mutta kyllä mä sanoisin, että vielä täällä ihan ok voidaan :)
Ps. Toivotaan että lapsi on tyttö, meillä on nimittäin hänelle nimi valmiina <3
Kotona useinkin häntä jo kutsutaan tällä.
Viikkoja tulee täyteen tasan 36. Nuppu on siis kahden viikon päästä täysi-ikäinen ja neljän viikon päästä on laskettu aika eli viimeistään kuuden viikon päästä meillä on vauva VAUVA!
Mua alkaa niin kovin jännittää.. Ollaan nyt viikonaikana ostettu ihan hirveesti kaikkea vauva tavaraa, kaikki viimeiset kasaan mitä puuttuu.
Tällähetkellä puuttuvien listalla on pinnasänky ja amme! Eli lähes kaikki on kasassa. Turvakaukalon voisi asentaa jo autoon, vaatteet on pyykättynä kaapissa (viimeset itseasiassa kuivuu tällä hetkellä narulla) tutit on keitetty valmiiksi käyttöä varten, on valmennuttu synnytystä varten, panikoitu ja suunniteltu.
Koti alkaa näyttää siltä, että nuppu olisi tervetullut tänne jo <3
Mulla meinaa aina välillä iskeä viimehetken paniikki.. Tuntuu ettei tästä mitään tule ja kaikki menee ihan piloille ja en osaa synnyttää enkä osaa hoitaa vauvaa, ja mitäs jos ei tuu maitoa. Pitää vaan koittaa olla ajattelematta, onneksi on paljon tsemppareita ettei ihan iske oikeasti kamalaa paniikkia ylle!!
Massua viikolla 36+! Kohta taitaa olla aika päivittää jo massulehteäkin.
Mun mielestä toi maha on jotenkin kokoajan ollut alaspäin menossa? Hassun näköinen kun käy aina näin kuvista tuijottamaan :D Ei sitä luonnostaan niinkään erota?
Massu on selvinnyt ihan kokonaan ilman raskausarpia ja reidet. Sen sijaan pyllyyn niitä on ilmestynyt seka tisseihin ihan vain muutama haalea, joita ei edes erota kaukaa, eikä jos on esim. rintsikat päällä. Eli aika vähällä ollaan selvitty.
Nuo pienet tiikerin raidat sitten muistuttaa minua tästä pienestä ihmisestä myöhemminkin.
Olo alkaa olla jo aika huh huh. Hyvä oli vielä muutama viikko sitten naureskella, että ei mulla mitään hankalaa ole :)
Hah! Liitoskivut on riesana, tuntuu että ihan polvet välillä notkahtaa kun vihlaisee tuolta nivusista niin kovin. Kuukautiskipumainen jomotus eikun lisääntyy ja eilenkin makasin vain sohvalla kun sattui, yöllä heräsin ekaa kertaa TOSI kovaan supistukseen, maha ja selkä kramppas, tuntu kuin joku olisi jollain puristimilla painanut mahaa ja inhottava kipu säteili reisiin ja oikein poltteli. Onneksi näitä kivuliaita ei tullut kuin kaksi ja ne oli kestoltaan aika lyhyitä, ehkä vain muutaman sekunnin. Pitkään paikallaan istuessa mahaa alkaa pistää, varsinkin tuonne kylkiin.
Nykyisin myös sattuu melkein päivittäin päähän. Onkohan tämä normaalia?
Kävellessä supistelee ja jalat puutuu, eikä mun nahkasaappaatkaan mahtunu enää pohkeistä jalkaan :D Mitähän vielä..
Valitusta riittää, mutta kyllä mä sanoisin, että vielä täällä ihan ok voidaan :)
Ps. Toivotaan että lapsi on tyttö, meillä on nimittäin hänelle nimi valmiina <3
Kotona useinkin häntä jo kutsutaan tällä.
UusiVuosi 2014
Mulla olikin (yllätys!) ihan erilainen uusivuosi kuin ennen :)!
Mun ihana ystävä tuli pariksi päiväksi meille ja aloitettiinkin aamu jo hyvissä ajoin, tankattiin massut täyteen aamupalaa ja laittauduttiin valmiiksi.
Aateltiin lähteä katsomaan, onko kaupungilla minkälaiset välipäivä alet.
Mulla ei itselleni ollut oikein mitään ostettavaa. Tuntuu turhalta ostaa vaatteita, kun ei voi kuitenkaan niitä päälleen sovittaa ja tietää miltä ne näyttää..
No tarvitsisin uudet äitiysfarkut, mutta onko vähän turhaa ostaa ne tässä vaiheessa? Kun laskettuun aikaan on enää kuukausi?
Tulin siihen tulokseen, että ostan jos löydän sopivat ja hinnaltaan hyvät.
Tiedän, että en omia farkkujani saa jalkaan todellakaan ihan heti jos enää ikinä.
Käytin ennen raskautta farkuista pienintä kokoa mitä kaupasta löytyi ja sekin piti ompeluttaa kapeammaksi. En usko, että lantioni palautaa ihan heti jos koskaan samoihin mittoihin.
Puolestani siihen saisikin jäädä hieman naisellisempaa muotoa :)
Joten tiedän, että äitiysfarkkuja voin hätätapauksessa käyttää synnytyksen jälkeenkin. En nimittäin silloin viitsi alkaa ostaa "välikoon" farkkuja. Vaan ostan housut vasta sitten, kun olen saanut itseni siihen kuntoon mihin jäädäänkin!
Toisena must have hankintana oli hoitolaukku! Mulla alkoi jo olemaan hätä kun en sitä ollut vielä edes katsonut mistään! Sairaalakassin nimittäin pakkaisin hoitolaukkuun.
Jonkinverran olin netistä katsellut hoitolaukkuja mm. babystyleltä ja lastentarvikkeesta, mutta mä halusin jotain yksinkertaisempaa, siistimpää.. ja no budjetiltaan halvempikin käy :D!
Tiedän, että en jaksa alkaa kantaa mukana hoitolaukkua JA omaa laukkua. Joten haluan, että hoitolaukussa on paljon taskuja ja ulkonäöltään sen voisin yhdistää myös omaan pukeutumiseen.
Sijoitan myös mielummin rahani nahkalaukkuun kuin puolet kalliinpaan "oikeaan" hoitolaukkuun.
Muuta en itselleni tarvitse. Taino kuka ikinä tarvitsee mitään kun lähtee shoppailemaan? :D
Jokainen nainen tuntee heräte ostokset! voi iik..
Minäkin ehkä hullaannuin kaupungilla, ja varsinkin kun en itselleni ole ostanut mitään ikuisuuksiin tai ainankaan kuukausiin!
Mukaan tarttui siis muutama koru hömpötys, jota en olisi tarvinnut mutta jotka halusin ostaa itselleni piristykseksi :)
((Löysin myös jotain pientä kivaa vauvalle ja käytiin tuon miehekkeen kanssa vielä tänään ostamassa pari juttua lisää, esittelen siis kaikki vauva hankinnat yhdessä omassa postauksessaan!!))
Kaupungille me tytöt saatiin tuhrattua kuusi tuntia! Mä jo ajattelin, etten varmasti jaksa olla sielä kuin pari tai ehkä kolme tuntia, sillä nykyisin mun riesana kulkee inhottavat supistukset kun vähän joutuu kävelemään. Hyvin jaksoin vaikka jalat oli ihan tuskallisen kipeät, no kerrankos sitä.
Löysin siis h&m:stä tumman siniset äippäfarkut! Ihanaa kun haaroista ei kuulla kangasläpi ja polvien kohdalla ole lähes valkoisia länttejä (kangas kulunut) :D Sekä aivan ihanan valkoisen neuleen johon on ommeltu pitsiä hihoihin! Tästä tykkään kovin :)) Tuolla vyöllä tai narunpätkällä saa mukavasti solmittua söpön rusetin mahan yläpuolelekkin!
Sitten näitä tyttömäisiä turhuuksia, heräteostoksia..:D
Mutta kun nuo kimaltavat timanttirannekorut oli niiiin ihania ja ne käy tosi kivasti myös nominationin kanssa yhteen ja oikeestaan ne makso vaan 1,90 glitterissä, pakko saaada!
Ja että mä rakastuin nuihin sulkakorviksiin. Niissä on koristeenö myös helmiä ja kaikkee ihanaa :)
Tää toimii nyt meillä hoitolaukkuna. Edessä on paljon pieniä taskuja ja lokeroita, takanakin on yksi ja siltäkin löytyy vielä! Tää oli tosi hyvän kokoinen, simppelin näköinen ja musta ihan passeli. On myös tuo pitkä hihna, että voi heittää vaikka olan yli tai roikkumaan rattaisiin kiinni. Myyjällekkin kerroin, että hoitolaukkua olen etsimässä ja monen monen laukun testailun jälkeen tultiin siihen tulokseen, että tää ajaa asiansa varmasti tosi hyvin ! Laukku on luonnossa isompi kuin miltä se tuossa näyttää ja hieman sellainen "pitkulainen"! Mun mielestä hyvä, katsotaan ajan kanssa oliko ostos ihan huono vai ei.
Miten te muut, omistatteko ihan oikean hoitolaukun vai minkälaisia ratkaisuja teiltä löytyy?
Kaupat tosiaan silloin tiistaina meni jo kuudelta kiinni ja me lähdettiin autolle marssimaan just vaille kuus! saatiin siis kokopäivä tuhrattua kaupoissa :D
Sitten meille sattui vähän hassu juttu, kun ihmeteltiin miksi hälyttimet piippas aina meidän kohdalla, ajateltiin että ne varmasti jollain muulla piippaisi, koska ei meissä ole mitään piipattavaa?
Viimeisen kerran kun poistuttiin kauppakeskuksesta ja piipattiin TAAS kahdestaan siinä ovella, alko epäilyt vähän heräillä mutta siinä kiireessä ja tohinassa ei tajuttu mistä se tulee ja sitten kotona kun alettiin purkaa ostoksia, niin...
OHHOPS! sieltä se syyllinen sitten löytyikin. Laukkuun oli jäänyt jokin hälytin kiinni.
Käytiin tänään se sitten miehen kanssa viemässä takaisin liikkeeseen, onneksi KERRANKIN olen tajunnut säilyttää kuitin tallessa. He irrottivat hälyttimen pois ja pahoittelivat tilannetta.
No näitä erehdyksiä sattuu kaikille :)
Nyt laukku on onneksi ilman hälyä ja voin alkaa pakkailemaan sairaalakassia ja tekemään siitä teille postausta :)
Illan varalle ei ollut mitään sen suurempia suunnitelmia!
Mulla oli onneks talella tytöiltä vauvakutsuilla saamani disney skumppa tallella ja päätin korkata sen ihan vain fiiliksen vuoksi auki :)
Tehtiin uuden vuoden ruokaa, nakkeja, perunasalaattia, vihreää salaattia ja pasteijoita ja nautittiin ja höpistiin pitkästä aikaa tyttöjen juttuja ja naureskeltiin vanhoille asioille :)
Käytiin me 12 aikaan katsomassa ilotulituksia ja yöllä höpistiin ja syötiin lisää!
Mun uus vuos vaihtui siis rauhallisissa merkeissä kotona!
Ensi vuonna sitten pikkuinen juhlii meidän kanssa, jee! :)
Mun ihana ystävä tuli pariksi päiväksi meille ja aloitettiinkin aamu jo hyvissä ajoin, tankattiin massut täyteen aamupalaa ja laittauduttiin valmiiksi.
Aateltiin lähteä katsomaan, onko kaupungilla minkälaiset välipäivä alet.
Mulla ei itselleni ollut oikein mitään ostettavaa. Tuntuu turhalta ostaa vaatteita, kun ei voi kuitenkaan niitä päälleen sovittaa ja tietää miltä ne näyttää..
No tarvitsisin uudet äitiysfarkut, mutta onko vähän turhaa ostaa ne tässä vaiheessa? Kun laskettuun aikaan on enää kuukausi?
Tulin siihen tulokseen, että ostan jos löydän sopivat ja hinnaltaan hyvät.
Tiedän, että en omia farkkujani saa jalkaan todellakaan ihan heti jos enää ikinä.
Käytin ennen raskautta farkuista pienintä kokoa mitä kaupasta löytyi ja sekin piti ompeluttaa kapeammaksi. En usko, että lantioni palautaa ihan heti jos koskaan samoihin mittoihin.
Puolestani siihen saisikin jäädä hieman naisellisempaa muotoa :)
Joten tiedän, että äitiysfarkkuja voin hätätapauksessa käyttää synnytyksen jälkeenkin. En nimittäin silloin viitsi alkaa ostaa "välikoon" farkkuja. Vaan ostan housut vasta sitten, kun olen saanut itseni siihen kuntoon mihin jäädäänkin!
Toisena must have hankintana oli hoitolaukku! Mulla alkoi jo olemaan hätä kun en sitä ollut vielä edes katsonut mistään! Sairaalakassin nimittäin pakkaisin hoitolaukkuun.
Jonkinverran olin netistä katsellut hoitolaukkuja mm. babystyleltä ja lastentarvikkeesta, mutta mä halusin jotain yksinkertaisempaa, siistimpää.. ja no budjetiltaan halvempikin käy :D!
Tiedän, että en jaksa alkaa kantaa mukana hoitolaukkua JA omaa laukkua. Joten haluan, että hoitolaukussa on paljon taskuja ja ulkonäöltään sen voisin yhdistää myös omaan pukeutumiseen.
Sijoitan myös mielummin rahani nahkalaukkuun kuin puolet kalliinpaan "oikeaan" hoitolaukkuun.
Muuta en itselleni tarvitse. Taino kuka ikinä tarvitsee mitään kun lähtee shoppailemaan? :D
Jokainen nainen tuntee heräte ostokset! voi iik..
Minäkin ehkä hullaannuin kaupungilla, ja varsinkin kun en itselleni ole ostanut mitään ikuisuuksiin tai ainankaan kuukausiin!
Mukaan tarttui siis muutama koru hömpötys, jota en olisi tarvinnut mutta jotka halusin ostaa itselleni piristykseksi :)
((Löysin myös jotain pientä kivaa vauvalle ja käytiin tuon miehekkeen kanssa vielä tänään ostamassa pari juttua lisää, esittelen siis kaikki vauva hankinnat yhdessä omassa postauksessaan!!))
Kaupungille me tytöt saatiin tuhrattua kuusi tuntia! Mä jo ajattelin, etten varmasti jaksa olla sielä kuin pari tai ehkä kolme tuntia, sillä nykyisin mun riesana kulkee inhottavat supistukset kun vähän joutuu kävelemään. Hyvin jaksoin vaikka jalat oli ihan tuskallisen kipeät, no kerrankos sitä.
Löysin siis h&m:stä tumman siniset äippäfarkut! Ihanaa kun haaroista ei kuulla kangasläpi ja polvien kohdalla ole lähes valkoisia länttejä (kangas kulunut) :D Sekä aivan ihanan valkoisen neuleen johon on ommeltu pitsiä hihoihin! Tästä tykkään kovin :)) Tuolla vyöllä tai narunpätkällä saa mukavasti solmittua söpön rusetin mahan yläpuolelekkin!
Mutta kun nuo kimaltavat timanttirannekorut oli niiiin ihania ja ne käy tosi kivasti myös nominationin kanssa yhteen ja oikeestaan ne makso vaan 1,90 glitterissä, pakko saaada!
Ja että mä rakastuin nuihin sulkakorviksiin. Niissä on koristeenö myös helmiä ja kaikkee ihanaa :)
Miten te muut, omistatteko ihan oikean hoitolaukun vai minkälaisia ratkaisuja teiltä löytyy?
Kaupat tosiaan silloin tiistaina meni jo kuudelta kiinni ja me lähdettiin autolle marssimaan just vaille kuus! saatiin siis kokopäivä tuhrattua kaupoissa :D
Sitten meille sattui vähän hassu juttu, kun ihmeteltiin miksi hälyttimet piippas aina meidän kohdalla, ajateltiin että ne varmasti jollain muulla piippaisi, koska ei meissä ole mitään piipattavaa?
Viimeisen kerran kun poistuttiin kauppakeskuksesta ja piipattiin TAAS kahdestaan siinä ovella, alko epäilyt vähän heräillä mutta siinä kiireessä ja tohinassa ei tajuttu mistä se tulee ja sitten kotona kun alettiin purkaa ostoksia, niin...
Käytiin tänään se sitten miehen kanssa viemässä takaisin liikkeeseen, onneksi KERRANKIN olen tajunnut säilyttää kuitin tallessa. He irrottivat hälyttimen pois ja pahoittelivat tilannetta.
No näitä erehdyksiä sattuu kaikille :)
Nyt laukku on onneksi ilman hälyä ja voin alkaa pakkailemaan sairaalakassia ja tekemään siitä teille postausta :)
Illan varalle ei ollut mitään sen suurempia suunnitelmia!
Mulla oli onneks talella tytöiltä vauvakutsuilla saamani disney skumppa tallella ja päätin korkata sen ihan vain fiiliksen vuoksi auki :)
Tehtiin uuden vuoden ruokaa, nakkeja, perunasalaattia, vihreää salaattia ja pasteijoita ja nautittiin ja höpistiin pitkästä aikaa tyttöjen juttuja ja naureskeltiin vanhoille asioille :)
Käytiin me 12 aikaan katsomassa ilotulituksia ja yöllä höpistiin ja syötiin lisää!
Mun uus vuos vaihtui siis rauhallisissa merkeissä kotona!
2. tammikuuta 2014
Minun vuoteni 2013
Kuten monessa blogissa näin uuden vuoden tienoilla on näkynyt kuluvan vuoden muistelu postauksia. Niin myös täällä meillä. Mun kuva saldo on jokseenkin rajallinen, sillä mun puhelin teki tiltin, jonka mukana hävisi paljon kuvia ja myös mun tietokoneen kuvat teki katoamistempun. Voiko taas parempaa tuuria olla?
Kokoan kuitenkin jonkinsortin muistelutuokion vuoteen 2013! :)
Tämä on sitten oikea metri postaus, jaksattekohan lukea? ;D
Vuosi sitten uutena vuotena, me oltiin meillä! Ei tehty edes mitään erikoisia. Syötiin, juotiin skumppaa, valettiin tinaa. Ja voi minä kun en kuollaksenikaan muista miltä mun tina näytti?!?!? :D
Käytiin myös baarissa. Uusi vuosi vaihtui lähes selvinpäin.
Vuonna 2013 Kävin parturi-kampaajan koulussa. Päivät meni aika hujauksessa ja tutustuttiin luokan tyttöjen kanssa viellä toisiimme. Sain uusia kavereita ja päivät rullasi ihan kivasti eteeenpäin :)
Viikonloppuisin oltiin lähes aina menossa. Useinmiten mä olin mukana selvinpäin tai muutaman siiderin voimalla. En oikein kummemmin tykännyt juoda, mutta olin lähes jokainen viikonloppu baarissa, moikkaamassa tuttuja ja varsinkin tanssimassa!
Olin myös ensimmäistä kertaa töissä parturi-kampaamo liikkeessä. Tajusin, että ehkä tämäkään ei ole ihan se mun juttu.. Kävin kuitenkin koulua, koska musta se oli ihan mukavaa ja halusin oppia kaikenmailman hiusjuttuja. Todellisuudessa itse työelämä on kovin yksitoikkoista ja tylsää.
Sitten tuli vappu. Mä ehkä olin tai sitten en ollut raskaana. Menkoista laskettuna mä olin "raskautunut" kaksi päivää sitten.:D Oikeesti en ole aivan varma milloin rakas nuppunen on saanut alkunsa, se oli sellainen pienen pieni yllätys!
Vappua vietettiin ihanaisten tyttöjen kanssa. Oltiin alottelemassa, käytiin kaupungilla kattomassa serpentiini paljoutta ja illalla mentiin baariin! Oli ihan kamalan kylmä sää!!
Mulla ei oikein ollu edes rahaa ja taisin juoda yhden lasin skumppaa ja loppu illan kokista.
Kevät alko pikkuhiljaa kolkutella ovella. Lämpimät säät tuli jo tositosi ajoissa! Pääsin ottamaan aurinkoa ja toukokuussa omalle parvekkeelle ja siinä oli oikeesti tosi kuuma! Monesti ihan vain fiiliksen kunniaksi istuskeltiin vapaa päivinä auringossa grillaamassa itseämme ja ajatelltiin juoda parit huurteiset, juoma ei oikein mulle maistunut yhtään (senkään vertaa kuin yleensä) ja kummastelin tätä asiaa. No vichy vesi oli nannaa <3
Tuolloin taisi olla kesäkuun alku tai toukokuun loppu, silloin vielä tää mamma sai painella ihan huoletta korkokengissä menemään! Toinen kuva on ikean reissulta. En vielä tällöinkään tiennyt, että olen raskaana. Tupakan poltto oli ihan tyystin tökännyt ja jaksoin syödä ikeassa koko lautasen pullia! :D Ruokahalu ainankin kasvoi ihan hetkessä. Paljon oli tälläisiä merkkejä, mutta en niistä mitään tajunnut.
Toukokesäkuun vaihteessa oli myös mun hyvän ystävän lakkiaiset! Sielä tarjottiin boolia, mutta mua kuvotti ihan älyttömästi koko boolin hajukin. Linkasin tervetuliais lasin menemään ja keskityin ruokapöydän antimiin x)! Illalla mua ei huvittanut edes baariin lähteä kun oli jotenkin ällötys olo ja ihan kamalan kamalan kova väsy!! Menin siis kotiin nukkumaan yhdeksältä illalta, kun muut lähtivät jatkamaan terassille ja siitä baariin :) Mitään en edelleenkään tiennyt.
Kuva 1. Baari ilta. Jaksoin jotenkin kummasti vängetä itseni vielä baariin muiden mukana. Mä en pystyny polttamaan edes tupakkaa kun tuli niin pahaolo, tupakkakopin lähellekkään ei ollut edes asiaa. Musiikki kävi sattumaan päähän, humalaiset ihmiset otti aivoon ja halusin nukkumaan..
Kuva 2. Hymy herkässä!! 17.6.2013 Sain kuulla, että sisällä kasvaa pikkupikku ihminen!! Viikkoja oli 6+! Olo oli jotain ihan tosikumallista.. iloinen, paniikissa, tosi iloinen, epätoivoinen.. Kävin varmasti jokaisen tunne skaalan lävitse :D!
Kuva 3. Juhannus, mentiin anoppilaan ja asiasta piti olla vielä ihan shh! Ei haluttu näin aikaisin puhua mitään ja oma pääkin oli vielä niiiin sekaisin asiasta. Kerrottiin vain miehen siskolle ja hänen kanssaan juttelinkin asiasta paljon. Mä säästyin oksentamiselta, mutta pahaolo oli, varsinkin aamuisin ja kun tuli nälkä. Käytiin melonta retkellä ja mulle tuli ihan kaameen pahaolo kun aallot keinutti tuota kanoottia :D
Hermotkin oli kireällä kun lopetin tupakan polton ja saatiin ihan hirvee riita aikasiks :D Voi mua..
Kuva 4. Ei jaksanut paljoa meikkailla. Oli niiiin kuuuma kesä ja heikko olo jo sen kuumuuden takia!
Kuva 1. Me oltiin monesti kaveriporukalla istuskelemassa lämpimiä kesäiltoja rannalla. En ollut vielä kertonut raskaudestani ja kaikki ihmetteli kun mulla oli mukana aina vaan vettä ja jotain pientä syötävää, että ei tulisi pahaa oloa :D Siinä olikin selittelyjä.
Kuva 2. Ensimmäinen "virallinen" maha kuva vk 10+! Mun mielestä se jo oli ihan huomattava xD JEP! tosi huomattava...
Kuva 3. Tätä mammaa väsytti iihan kamalasti koko kesän. Oisin voinut nukkua aina :D!
Kuva 4. Ensimmäinen lahjavaate nuppuselle <3 Tulevalta kummitustädiltä ja hänen mieheltään.
Kuva 1. Oltiin usein kesällä mökkeilemässä. Oli niin ihanan lämmin sää <3 Mulla oli aina mukana jotain pähkinää, banaania ja omenaa ettei iske huono olo. En voinut lähteä mihinkään ilman kamalia matkaeväitä :D! Ekaa kertaa kärsin myös ihan kamalasta matkapahoinvoinnista ja matkustus ei ollut kivaa..:s
Kuva 2. Koitin nauttia kesä säästä ja otin aurinkoakin. Kauaa ei pystynyt auringossa olemaan kun se heikotus iski..
Kuva 3. Ensimmäine vaate pikkuiselle <3 Kokoa 50 vanupuku, niiin söpö!!
Kuva 4. Olin ihan varma, että kaikki huomaa mun olevan raskaana ja tuolloin!
Kuva 1. Ensimmäinen ultra <3 Kaikki oli hyvin ja me oltiin onnellisia :)
Kuva 2. Olin viimeistä kertaa käymässä baarissa, Kävin moikkaamassa muualta kylään tulleita ystäviä. Olo oli kokoajan kun olisi kielletyssä paikassa, en tykännyt.. Sen jälkeen ei ole harmittanut, ettei ole baariin päässyt.
Kuva 3. Jäätiin tästä eteenpäin karvavauvan kanssa kotiin nukkumaan <3
Kuva 4. Leikkasin hiukset lyhyeksi!
Kuva 5. Liityttiin vauva kirjakerhoon ja saatiin sieltä kivoja paketteja.
Kuva 6. Masu!
Kuva 1. Hiusmuutoksia, tämän jälkeen tukkani onkin saanut vain rehottaa ja kasvaa ällöä juurikasvua :D
Kuva 2. Rakenneultra <3 saatiin tyttölupaus ja kaikki oli kunnossa :)
Kuva 3. Mökkeiltiin paljon vielä syksylläkin, koska oli tosi lämmintä pitkälle.
Kuva 4. namnam mustikoita. Voisin syödä näitä kaiken kanssa ;)
Kuva 5. Meillä oli piakoin muutto uuten paikkaan, keski-suomeen! Kaikki tulisi olemaan ihan uutta ja jännää :)
Kuva 6. Tytöt piti mulle yllätys babyshowerit <3
Tämän jälkeen olenkin päivittänyt blogia tosipaljon säännöllisemmin, en viitsi kerrata teille kaikkia asioita tähän päivään asti, sillä te olettekin ne jo kertaalleen blogista lukeneet. Vuosi on ollut kovin muutoksen täyteinen. Ollaan kasvettu henkisesti (ja fyysisesti, heh heh :D) koettu uusia tuulia ja vielä uudempia meillä onkin edessäpäin!
Terkuin Hanna 35+4!
Kokoan kuitenkin jonkinsortin muistelutuokion vuoteen 2013! :)
Tämä on sitten oikea metri postaus, jaksattekohan lukea? ;D
Käytiin myös baarissa. Uusi vuosi vaihtui lähes selvinpäin.
Vuonna 2013 Kävin parturi-kampaajan koulussa. Päivät meni aika hujauksessa ja tutustuttiin luokan tyttöjen kanssa viellä toisiimme. Sain uusia kavereita ja päivät rullasi ihan kivasti eteeenpäin :)
Viikonloppuisin oltiin lähes aina menossa. Useinmiten mä olin mukana selvinpäin tai muutaman siiderin voimalla. En oikein kummemmin tykännyt juoda, mutta olin lähes jokainen viikonloppu baarissa, moikkaamassa tuttuja ja varsinkin tanssimassa!
Olin myös ensimmäistä kertaa töissä parturi-kampaamo liikkeessä. Tajusin, että ehkä tämäkään ei ole ihan se mun juttu.. Kävin kuitenkin koulua, koska musta se oli ihan mukavaa ja halusin oppia kaikenmailman hiusjuttuja. Todellisuudessa itse työelämä on kovin yksitoikkoista ja tylsää.
Vappua vietettiin ihanaisten tyttöjen kanssa. Oltiin alottelemassa, käytiin kaupungilla kattomassa serpentiini paljoutta ja illalla mentiin baariin! Oli ihan kamalan kylmä sää!!
Mulla ei oikein ollu edes rahaa ja taisin juoda yhden lasin skumppaa ja loppu illan kokista.
Kevät alko pikkuhiljaa kolkutella ovella. Lämpimät säät tuli jo tositosi ajoissa! Pääsin ottamaan aurinkoa ja toukokuussa omalle parvekkeelle ja siinä oli oikeesti tosi kuuma! Monesti ihan vain fiiliksen kunniaksi istuskeltiin vapaa päivinä auringossa grillaamassa itseämme ja ajatelltiin juoda parit huurteiset, juoma ei oikein mulle maistunut yhtään (senkään vertaa kuin yleensä) ja kummastelin tätä asiaa. No vichy vesi oli nannaa <3
Tuolloin taisi olla kesäkuun alku tai toukokuun loppu, silloin vielä tää mamma sai painella ihan huoletta korkokengissä menemään! Toinen kuva on ikean reissulta. En vielä tällöinkään tiennyt, että olen raskaana. Tupakan poltto oli ihan tyystin tökännyt ja jaksoin syödä ikeassa koko lautasen pullia! :D Ruokahalu ainankin kasvoi ihan hetkessä. Paljon oli tälläisiä merkkejä, mutta en niistä mitään tajunnut.
Toukokesäkuun vaihteessa oli myös mun hyvän ystävän lakkiaiset! Sielä tarjottiin boolia, mutta mua kuvotti ihan älyttömästi koko boolin hajukin. Linkasin tervetuliais lasin menemään ja keskityin ruokapöydän antimiin x)! Illalla mua ei huvittanut edes baariin lähteä kun oli jotenkin ällötys olo ja ihan kamalan kamalan kova väsy!! Menin siis kotiin nukkumaan yhdeksältä illalta, kun muut lähtivät jatkamaan terassille ja siitä baariin :) Mitään en edelleenkään tiennyt.
Kuva 2. Hymy herkässä!! 17.6.2013 Sain kuulla, että sisällä kasvaa pikkupikku ihminen!! Viikkoja oli 6+! Olo oli jotain ihan tosikumallista.. iloinen, paniikissa, tosi iloinen, epätoivoinen.. Kävin varmasti jokaisen tunne skaalan lävitse :D!
Kuva 3. Juhannus, mentiin anoppilaan ja asiasta piti olla vielä ihan shh! Ei haluttu näin aikaisin puhua mitään ja oma pääkin oli vielä niiiin sekaisin asiasta. Kerrottiin vain miehen siskolle ja hänen kanssaan juttelinkin asiasta paljon. Mä säästyin oksentamiselta, mutta pahaolo oli, varsinkin aamuisin ja kun tuli nälkä. Käytiin melonta retkellä ja mulle tuli ihan kaameen pahaolo kun aallot keinutti tuota kanoottia :D
Hermotkin oli kireällä kun lopetin tupakan polton ja saatiin ihan hirvee riita aikasiks :D Voi mua..
Kuva 4. Ei jaksanut paljoa meikkailla. Oli niiiin kuuuma kesä ja heikko olo jo sen kuumuuden takia!
Kuva 1. Me oltiin monesti kaveriporukalla istuskelemassa lämpimiä kesäiltoja rannalla. En ollut vielä kertonut raskaudestani ja kaikki ihmetteli kun mulla oli mukana aina vaan vettä ja jotain pientä syötävää, että ei tulisi pahaa oloa :D Siinä olikin selittelyjä.
Kuva 2. Ensimmäinen "virallinen" maha kuva vk 10+! Mun mielestä se jo oli ihan huomattava xD JEP! tosi huomattava...
Kuva 3. Tätä mammaa väsytti iihan kamalasti koko kesän. Oisin voinut nukkua aina :D!
Kuva 4. Ensimmäinen lahjavaate nuppuselle <3 Tulevalta kummitustädiltä ja hänen mieheltään.
Kuva 1. Oltiin usein kesällä mökkeilemässä. Oli niin ihanan lämmin sää <3 Mulla oli aina mukana jotain pähkinää, banaania ja omenaa ettei iske huono olo. En voinut lähteä mihinkään ilman kamalia matkaeväitä :D! Ekaa kertaa kärsin myös ihan kamalasta matkapahoinvoinnista ja matkustus ei ollut kivaa..:s
Kuva 2. Koitin nauttia kesä säästä ja otin aurinkoakin. Kauaa ei pystynyt auringossa olemaan kun se heikotus iski..
Kuva 3. Ensimmäine vaate pikkuiselle <3 Kokoa 50 vanupuku, niiin söpö!!
Kuva 4. Olin ihan varma, että kaikki huomaa mun olevan raskaana ja tuolloin!
Kuva 1. Ensimmäinen ultra <3 Kaikki oli hyvin ja me oltiin onnellisia :)
Kuva 2. Olin viimeistä kertaa käymässä baarissa, Kävin moikkaamassa muualta kylään tulleita ystäviä. Olo oli kokoajan kun olisi kielletyssä paikassa, en tykännyt.. Sen jälkeen ei ole harmittanut, ettei ole baariin päässyt.
Kuva 3. Jäätiin tästä eteenpäin karvavauvan kanssa kotiin nukkumaan <3
Kuva 4. Leikkasin hiukset lyhyeksi!
Kuva 5. Liityttiin vauva kirjakerhoon ja saatiin sieltä kivoja paketteja.
Kuva 6. Masu!
Kuva 2. Rakenneultra <3 saatiin tyttölupaus ja kaikki oli kunnossa :)
Kuva 3. Mökkeiltiin paljon vielä syksylläkin, koska oli tosi lämmintä pitkälle.
Kuva 4. namnam mustikoita. Voisin syödä näitä kaiken kanssa ;)
Kuva 5. Meillä oli piakoin muutto uuten paikkaan, keski-suomeen! Kaikki tulisi olemaan ihan uutta ja jännää :)
Kuva 6. Tytöt piti mulle yllätys babyshowerit <3
Tämän jälkeen olenkin päivittänyt blogia tosipaljon säännöllisemmin, en viitsi kerrata teille kaikkia asioita tähän päivään asti, sillä te olettekin ne jo kertaalleen blogista lukeneet. Vuosi on ollut kovin muutoksen täyteinen. Ollaan kasvettu henkisesti (ja fyysisesti, heh heh :D) koettu uusia tuulia ja vielä uudempia meillä onkin edessäpäin!
Terkuin Hanna 35+4!
1. tammikuuta 2014
Neuvola 35+2
Ihan aluksi kaikille oikein mahtavaa vuotta 2014!! ♡
Kuukauden päästä 1.2.2014 on meidän laskettu aika iiik. Vuosi alkaa siis odotuksen täyteisesti, ihan jännittäääää :))
Mutta palataan asiaan. Meillä oli 30päivä joulukuuta neuvola käynti. Jotenkin mulle jäi ihan huono fiilis koko neuvolan jälkeen...
Mä tykkään hirveesti käydä neuvolassa ja odotan aina niitä käyntejä, mulla oli mahti paras neukkutäti ja juteltiin aina tosi kauan ja kyselin paljon ja sain hyviä neuvoja häneltä. Hän myös kyseli isimiehenkin kuulumiset ja mietteet oli aidosti kiinnostunut.
Kuten kerroin viime neuvola postauksessa mullahan vaihtui taas uusi terkkari. Me tullaan ihan hyvin juttuun ja hän on mukavan oloinen, mutta jotenkin... Käynti jätti ihan tyhjäksi..
Ymmärrän, että hänellä on iso työ uutena päästä "kärryille" jokaisesta asiakkaastaan, mutta silti.. Tuntuu, että asioille on yksi ja sama kaava ja siitä ei poiketa.
Edelisen neukkulan kanssa meillä oli tosiaan puhetta pelkopolista. Hän sitä kovasti suositteli, mutta päätin silloin viellä miettiä asiaa. Teidänkin kehotuksesta ajattelin, että käydäänpäs mekin nyt siellä! Pyysin häneltä sinne lähetettä ja aluksi tuntui että hän ei olisi sitä halunnut kirjoittaa. "Kun olet sanonut miettiväsi. Onko tilanne ihan akuutti. Eikö riitä jos puhuttaisi täällä neuvolassa" pidin kuitenkin pintani ja sain kuin sainkin sinne lähetteen. Toivotaan, että keretään saada vielä aika!!
Sitten kysyin tästä uudesta kovasta kivusta joka usein valvottaa yöllä ja välillä jomottaa päivällä. Tästäkin olen tainnut jo teille mainita, kipu on kuin kuukautisten aikaan. Alavatsaa jomottaa ja kipu säteilee reisiin ja selkään. Päiväs aikaan tämä yleensä on suhteellisen siedettävä, mutta nyt kipu on iskenyt jo kolme kertaa yöllä TOSI kovaan. Nukkumisesta ei ole tullut mitään, makaaminen sattuu, liikkumimen hieman helpottaa. Välillä kivun kanssa supistelee ja välillä ei.. Halusin tietää mitä tämä on ja onko aihetta huolestua ? Neuvolassa minua ei osattu neuvoa yhtään. "Seuraile kipua. Jos koventuu mene käymään synnärillä" mutta haluan vain tietää mitä tämä on? Hän ei tiennyt.
Googletin sitten asiaa kotosalla ja monessa paikassa oli sanottu, että kuukautis kipumainen tunne loppuraskaudessa johtuu kun kohdunsuu alkaa pehmentymään ja valmistumaan synnytykseen (sama tapahtuu kuukautisten aikana. Kohdun suu alkaa pehmentyä ja hedelmöittymätön munasolu pääsee valumaan kuukautisvuotona pois) ah! Kappas. Aika itseselvä asia kun nyt ajattelee. No onneksi oli googlesta apua :D!
Ja sitten mua jäi häiritsemään käynnillä myös se, että uuden ajan olisin saanut n. Kolmen viikon päähän eli noin viikko ennen laskettua!! Mitä kummaa?
Mulle sanottiin ennen, että käynnit lopussa tihenee. Mutta täähän nyt jo melkein harventuisi. Huonolla(tai hyvällä) tuurilla en olisi sielä edes kerennyt käymään jos neiti vaikka päättäisi ottaa varaslähdön..
Sanoinkin, että haluaisin ajan aikaisemmin.
Loppu on niin käsillä ja en uskalla jättää sen varaan että ns. "Pärjään kotona" ja mahdollisesti neuvolaan en enää kerkeisi.
Aikamme asiasta keskusteltua, sain itselleni ajan vajaan kahden viikon päähän. Huh heti keventyi mieli.
Kysymys taas teille!
Mulla tulee nykyisin kokoajan uusia kysyttäviä asioita ja siksi google js te rakkaat fiksut lukijat saatte auttaa mua. Valitettavasti mun kyselyinto neuvolaan on hieman laantunut, sillä tuntuu ettei sieltä enää saa niin hyviä vastauksia.
Mulla kuuluu nykyisin ihan alavatsasta outo NAPS ääni. Samanlainen kun vaikka naksauttaa esim. Ranteita, nilkkoja, sormia.. en ole tajunnut seurata tuleeko ääni säännölisesti. Yleisimmin älyän sen muutaman kerranpäivässä. Vieressö istuvakin voi sen hennosti kuulla.
Onko teillä ollut outo naps ääntelyä?
Mistä se johtuu?
Vai olenko vain tullut hulluksi :D
Laitetaanpas tähän väliin neuvola infot.
Neuvola 35+2
Paino: 66,7 (meinasin pyörtyä!!)
Painon muutos: +1,068 (joo on kinkku maistunut)
Turvotus: + (olisin voinut lisätä toiseb plussan perään. Tuntuu kun olisi täyteen puhallettu ilmapallo..)
Verenpaine: 113/82 ja 115/73 (aluksi oli taas alapaine hieman korkealla, mutta tasottui toisella mittauksella)
Pissa: puhdas.
Hemppari: 103 (ohho hupshei. Nyt täytyy vatipään muistaa syödä sitä rautaa!!)
Sf mitta: 31,0 (hienosti on joulupöhä maha kasvanut :) edelleen mennään keskikäyrien alla, mutta kasvu on silti ok)
Tarjonta: rt (raivolla tullaaan)
Syke: +140 (tämäkin on laskennut. Miksi? Koko raskauden syke on ollut +155. Liikkuessa se nousee edelleen, muuten tasoittunut)
Liikeet: ++ (tällä kertaa neukkulakin sai tuntea iloiset tumps tumps jamit)
Sitten! Ihmettelen miksi täällä päin ei ole synnytystapa arviointia?
Ennen muuttoa edellisessä paikassa siitä oli puhe ja sielä se olisi kuulunut.
Oletteko tai onko teille muille tehty synnytystapa arvio?
Mua jotenkin häiritsee miksi se ei kuulu. Entäs jos vauva ei mahtuisikaan syntymään alakautta, eikä sitä tiedettäisi kun vasta liian myöhään?
Ajattelenko taas tapani mukaan asiat liian dramaattisesti. Mua tää jäi silti häiritsemään. Haluaisin vielä ennen synnytystä yhden lääkärikäynnin...
No toivotaan, että päästään ainankin sinne pelkopolille.
Nyt lähden pikkuhiljaa nukkumaan. Luonnoksissa teitä odottaa 1.uudenvuoden postaus.
2. postaus mitä olen ompelukoneella kerennyt väkertämään.
3. Ale hamsterit. Mitä ostinkaan(ehkä yhdistän sen uuden vuoden juttuun, sillä me käytiin eilen vähän ostelu reissulla ja periaatteessahan se oli osa meidän uutta vuotta!)
Olisiko teillä viellä jotain toivetta mistä haluatte juttua?
Nyt saa pistää tulemaan ehdotuksia ja toteutan parhaat ;)
Nyt. Hyvää yötä kaikki!♡
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)